Ruominkapian kalliomaalaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruominkapian kalliomaalaus
Sijainti

Ruominkapian kalliomaalaus
Koordinaatit 61°2′9.5597″N, 27°47′10.2895″E
Valtio Suomi
Historia
Tyyppi kalliomaalaus
Kaupunki Lemi

Ruominkapian kalliomaalaus sijaitsee Kivijärvellä olevassa Ruominkapian salmen rannalla Lemillä Etelä-Karjalassa. Maalauksen, jonka ainakin ylin kuvioryhmä on maalattu kivikaudella, löysi Veikko Suonio vuonna 1975.[1][2][3]

Kallio ja sen sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivijärven koillisosassa Kakonselän ja Kuuksenselän välisessä Ruominkapian salmessa on sen koillisrannalla suuri kallio. Haikkaanvuoren järvenpuoleinen osa kalliosta päättyy suoraan järveen ja on paikoin pystyseinää. Maalaus sijaitsee nousevan kallioliuskan oikeassa päässä. Kallion alaosa maalausten kohdalla on jäkälän peitossa.[1][4][5]

Maalaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalauksia löytyy useasta eri kohdasta. Joitakin niistä voi katsella pieneltä kielekkeeltä, mutta osa kuvioista sijaitsevat suoraan veteen putoavalla kalliopinnalla. Maalauksia on noin 7 metrin matkalla ja kahdella tai kolmella eri korkeudella. Ylimmän ja alimman kuvion korkeudet vaihtelevat 1−2,8 metriä järven pinnasta. Osa kuvioista saattaa olla vielä jäkäläpeitteen alla.[1][6][5]

Ylimmät kuviot ovat kaksi vierekkäin ja samalle korkeudelle maalattua venekuviota, joista vasen vene on 44 senttimetriä leveä.[5] Veneet on hahmoteltu kaarella, johon "miehistö" on istutettu tasavälein maalatuilla kapeilla viivoilla. Miehistön päät ovat kaikki samalla korkeudella, vaikka vene on pohjastaan kaareva. Vaikutelmaksi jää kampamainen kuvio. Vasemmalla veneellä on 9 ja oikealla 12 miehistönviivaa. Veneiden oikeanpuoleinen keula kaartuu ylemmäksi kuin veneen vasen pää, johon on lisätty kaari alaspäin. Molempien veneiden vasemmalla puolella on vielä nuolimaiset kuviot, josta oikealla olevan nuolen alapuolelta erottuu ristimäinen kuvio. Veneiden alla kulkee vinosti lohkeama, jonka oikeassa reunassa, veneiden alla, erottuu haravamainen kuvio, jonka 5 piikkiä osoittavat alaspäin.[4] Vinoristiä on tulkittu myös linnuksi sen lentokuvion takia.[6]

Edellä mainittuun lohkeamaan yhtyy veneiden oikealla puolella kulkeva lähes pystysuora halkeama. Halkeaman oikealla puolella ja ristikuvion korkeudella on vielä kuviorypäs. Se muodostunee kuudesta pystyasentoon maalatusta ja hieman mutkittelevasta murtoviivasta. Ne ovat eri pituisia, mutta ne seuraavat toisiaan rytmikkäästi.[4]

Venekuvioiden alapuolella kuvakentän alalaidassa sijaitsee noin 3−4 metriä vasemmalle selvempi kuvakenttä. Siitä hahmottuu viisi kuvionkatkelmaa. Niistä vasemmalla olevat kaksi esittävät ääriviivoin hahmoteltua hirvieläintä, joiden päät näkyvät selvemmin. Maalaukset ovat kuluneita ja jäkälien peittämiä. Muut kuviot esittänevät muita eläimiä, mutta niiden lajiuttaminen on vaikeaa.[4]

Seuraava punaväripaikka sijaitsee noin metrin verran oikealla ja samalla korkeudella. Kohta on sään haalistama ja jäkälän peittämä. Alhaalta erottuu punainen vaakaviiva, joka kuuluu vaikeasti hahmoteltavaan kuvioon. Heti yläpuolella erottuu venekuvaa muistuttava heikko jälki. Vieressä on katkelma ihmishahmosta, josta erottuu enää taivutetut kädet. Ihmishahmon yllä on vielä eläinhahmon katkelma, joka katsoo vasemmalle.[4]

Noin puolitoista metriä oikealle on suttaantunutta punaväriä. Siitä ei erota kuvioita. Aivan maalausalueen oikeassa reunassa on kohta, jolle ylettyy katsomaan rannan tasanteelta. Kuvakentästä erottuu tiivis kuvioryhmä, johon kuuluu useita erilaisia tunnistamattomia kuvioita. Selvä kuvio on ihmishahmo, jolla on pitkä, suora ja viivamainen vartalo. Sen pää on pieni pyöreä ympyrä, jonka kädet on maalattu lantiolle. Sen jalat ovat koukussa ja kantapäät yhdessä. Jalkojen väliin on ehkä maalattu miehinen jatke. Ihmishahmo sijaitsee ilmeisesti suuren hirven takana, joka katsoo vasemmalle. Hirven perän kohdalle on maalattu kampamainen venekuvio outoon pystyasentoon. Muita hirviä saattaa olla kaksi lisää ja yhdellä niistä erottuu selvä sydänpiste. Alimman hirven etujalan alla näkyy pyöreä rengas, jolla on kaksi silmän- ja yksi suunpiste. Renkaan ylle nousee kaksi sarvimaista uloketta. Tätä on pidetty ihmishahmona.[4][6]

Tämä viimeinen kuvioryhmä saattaa hyvinkin kätkeä sisälleen ajatuksen. Venekuvion "uppoaminen" kohti alempia kuvioita on ajateltu liittyvän shamaanin "henkiseen matkantekoon".[7]

Ajoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylin kuvakentän korkeus lienee maalattu ennen Vuoksen puhkeamista eli noin 3700−3800 eaa..[5][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lahelma, Antti: A Touch of Red: Archaeological And Ethnographic Approaches To Interpreting Finnish Rock Paintings. väitöskirja julkaistu sarjassa Iskos 15. Vaasa: The Finnish Antiquarian Society, 2008. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Muinaistaideyhdistys: Ruominkapia[vanhentunut linkki]
  • Luukkonen, Ismo: Ruominkapia
  • Muinaisjäännösrekisteri: Ruominkapian kalliomaalaus Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 28.11.2012. Museovirasto. Viitattu 17.8.2013.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Museovirasto: Ruominkapia
  2. ↑ Muinaistaideyhdistys: Ruominkapia
  3. ↑ a b Saarnisto, Matti: Vuoksen synty ja Vuoksenlaakso Karjalan liitto. Arkistoitu 17.5.2011. Viitattu 10.12.2008.
  4. ↑ a b c d e f Luukkonen, Ismo: Ruominkapia
  5. ↑ a b c d Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus, 2005, s.137-139
  6. ↑ a b c Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s.237, Liite III
  7. ↑ Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s.56-57
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ruominkapian_kalliomaalaus&oldid=22190927”