Ruissalon lentosatama
Ruissalon lentosatama oli Turussa Ruissalon saarella vuosina 1927–1938 toiminut siviili-ilmailun lentosatama, johon liikennöitiin vesilentokoneilla. Se oli ensimmäinen siviili-ilmailun lentoasema Turussa, ja toinen tärkeä siviili-ilmailun lentopaikka Suomessa Helsingin Katajanokan lentosataman lisäksi. Ruissalon lentosataman toiminta päättyi hiljalleen, kun läheinen Artukaisten lentokenttä otettiin käyttöön vuonna 1935 Suomen ensimmäisenä siviili-ilmailun maalentokenttänä.
Ilmailun nopean kehittymisen myötä 1920-luvulla Turussa heräsi tarve saada siviili-ilmailulle oma lentoasema. Turussa oli jo aikaisemmin lentotoimintaa Vähä-Heikkilän lentosatamassa, mutta se oli rakennettu sotilaskäyttöä varten, minkä lisäksi se oli vaarallisena pidetyssä paikassa lähellä Aurajokisuuta laivaliikenteen seassa. Turun kauppakamarin esityksestä Turun kaupunginvaltuusto asetti komitean vuonna 1925 valmistelemaan ensimmäisen siviililentoaseman rakentamista Turkuun. Turku halusi nimenomaan maalentokentän, koska kelirikkoaika aiheutti liikennekatkoksia lentosatamaan. Vaihtoehtoina olivat Pansio, jossa rakennuskustannukset olisivat alhaiset ja Ruissalo, jossa oli alhainen maanarvo. Sijoituspaikaksi valittiin Ruissalo, mutta yllättäen maalentokentän sijaan päädyttiinkin lentosatamaan. Syynä oli pankinjohtaja Tor Grotenfeltin kaupungille vuonna 1926 myymä huvila, jonka oli suunnitellut Alex Nyström vuonna 1917. Huvila muutettiin nopeasti terminaalirakennukseksi ja lentosataman rakennustyöt saatiin valmiiksi seuraaksi kevääksi ja ensimmäinen virallinen reittilento Ruissalon lentosatamaan tehtiin 2. toukokuuta. Tuolloin lentosatamat olivat yleisiä ja vasta 1930-luvun loppupuoliskolla otettiin Suomessa käyttöön siviili-ilmailuun tarkoitetut maalentokentät. Ruissalon lentosatama oli Turun kaupungin ylläpitämä ja kaupungilla oli ilmaliikennetoimisto. Se myös tuki liikennöitsijää Aero Oy:tä. Lentosatama oli tarkoitus yhdistää myöhemmin rakennettavaan maalentokenttään. Jo parin vuoden kuluttua alkoi taas puheet maalentokentän puolesta, ja suunnitelman Ruissalon lentosataman ja maalentokentän yhdistelmästä laati diplomityönä Totti Sora vuonna 1931. Lentokenttä oli tarkoitus rakentaa lentosataman koillispuolen peltoalueelle.[1][2]
Suomen Ilmapuolustusliitto teki kulkulaitosministeriölle vuonna 1932 ehdotuksen Suomen ensimmäisen siviilimaalentokentän rakentamisesta Turkuun, koska pitä sitä ensisijaisena sijoistupaikkana. Suomen ilmavoimien komentaja Jarl Lundqvistin johtama valtiokomitea päätyi myös Turun kannalle vuonna 1933. Maalentoasema rakennettiinkin Turkuun, mutta Ruissalon sijaan lentosatamasta kolme kilometriä koilliseen mantereen puolelle Artukaisiin. Maanrakennustöiden kustannuksia pidettiin Ruissalossa liian suurina.[1] Suurin syy oli maaperän pehmeys, mutta myös kalliit kallioleikkaukset, tammimetsien harvennukset ja uudet tiejärjestelyt olivat haittana Ruissalon suunnitelmassa.[2] Artukaisten lentokentän rakentaminen aloitettiin vuonna 1932 ja vihittiin käyttöön vuoden 1935 lopussa.[1] Ennen Artukaisten lentokenttää Suomen siviili-ilmailu oli keskittynyt Helsingin Katajanokan lentosatamaan ja Ruissaloon.[3] Lentotoiminnan siirryttyä Artukaisiin hiipui Ruissalon lentosataman toiminta loppuen kokonaan vuonna 1938. Turun Pursiseura vuokrasi lentosataman rakennuksineen Turun kaupungilta vuonna 1942. Se hankki Ruissalon paikan, koska Hirvensalon Jänissaaren seuramaja tuhoutui Talvisodan ilmapommituksissa vuonna 1940.[4] Alueella toimii edelleen Turun pursiseura ja huvilarakennuksessa ravintola.[5] Ruissalon lentosatama on yksi Turun kansallinen kaupunkipuiston Kansanpuiston reitin kulttuurikohteista.[6]
Vuonna 1935 Ruissalosta oli päivittäinen lentoyhteys Tukholmaan, Helsinkiin ja Tallinnaan Aero Oy:n toimesta. Lentoaika Tukholmaan oli 90 minuuttia ja Helsinkiin 60 minuuttia.[7] Turusta Ruotsiin ja edelleen Keski-Eurooppaan suuntautuvaa liikennettä markkinoitiin nimellä The Scandinavian Air Express.[8]
Varsinais-Suomen Matkailuyhdistyksen esitteessä vuodelta 1930 Ruissalon lentosatamaa kuvataan seuraavasti:[9]
»Turun-Tukholman välillä kesäaikaan jokapäiväinen lentoyhteys Turun-Ruissalon lentoasemalta Tukholmaan ja Marianhaminaan. Tämän „Pohjolan kauneimman lentoreitin" kautta liittyy Turku „The Scandinavian air express'iin", ollen Turusta erinomaisen nopea yhteys Länsi-Europan suuriin keskuksiin.»
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Mero, Antero: Suomen ensimmäinen siviililentoasema Turun Artukaisissa. Abophil, 2014, 51. vsk, nro 2, s. 18–23. Turku: Turun Postimerkkikerho ry. ISSN 2737-0321. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 10.9.2023.
- ↑ a b Nostalginen Turku: Lentobuumi valtasi Turun aamuset.fi. 12.3.2017. Turku: Turun Tietotarjonta Oy (TS-Yhtymä Oy). Viitattu 17.9.2023.
- ↑ Santala, Susanna: Lentokentät vuosina 1945–2000 rakennettuhyvinvointi.fi. Museovirasto. Viitattu 17.9.2023.
- ↑ Turun Pursiseura täytti 70 vuotta. Suomen Turku, 1976, nro 2, s. 45. Turku: Turku-seura. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 9.9.2023.
- ↑ Ruissalo 57 ruissaloyhdistys.fi. 29.8.2018. Ruissaloyhdistys. Viitattu 17.9.2023.
- ↑ Kupila, Sanna & Kosonen, Emm: Ruissalon kulttuurikuntoilukartat 2018. Turun kaupunki. Viitattu 17.9.2023.
- ↑ Lentoyhteydet, s. 14, 20 ja 37 (pdf) (Kansalliskirjaston doria.fi-verkkopalvelussa) Turun opas. 1935. Turku: Varsinais-Suomen Matkailuyhdistys. Viitattu 9.9.2023.
- ↑ Scandinavian Air Express timetableimages.com. 23.4.2020. Björn Larsson & David Zekria. Viitattu 17.9.2023.
- ↑ Turun-Ruissalon lentoasema, s. 9 (pdf) (Kansalliskirjaston doria.fi-verkkopalvelussa) Turku ja Varsinais-Suomi. 1930. Turku: Varsinais-Suomen Matkailuyhdistys. Viitattu 9.9.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lagercrantz, Ludvig & Molander, Einar: Turun lentoliikenne 1927-1935 ja Turun lentokenttä. Turku: Turun kaupunki, 1935.
- Kysymys lentosataman ja lentokentän perustamisesta Turkuun. Sarja Turun kauppakamarin julkaisemia kirjasia, n:o 18. Turku: Turun kauppakamari, 1925.
- Leino, Juha: Ruissalon lentokenttähanke 1925-1932. Pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto, 1999.