Ruggiero Ricci
Ruggiero Ricci (24. heinäkuuta 1918 San Francisco, Kalifornia – 6. elokuuta 2012[1] Palm Springs, California) oli yhdysvaltalainen viulisti. Hän oli italialaisten maahanmuuttajavanhempien poika, ja hän suoritti ensimmäisen julkisen esiintymisensä kymmenvuotiaana. Hän esitti silloin Henryk Wieniawskin ja Henri Vieuxtempsin musiikkia.
Ricci soitti jo 11-vuotiaana Felix Mendelssohnin viulukonserton, ja pian hän teki debyyttinsä Carnegie Hallissa. 1930-luvulla hän opiskeli Berliinissä Georg Kulenkampffin johdolla.
Ricci palveli Yhdysvaltain armeijassa vuosina 1942–1945. Hän levytti vuonna 1947 kaikki Niccolò Paganinin kaksikymmentäneljä kapriisia, joiden esityksistä hänet tunnetaan yhä. Hän kuului viulistien kansainväliseen eliittiin.[2]
Ricci oli lisäksi maineikas viulunsoiton opettaja. Hän hoiti professuuria Michiganin yliopistossa vuosina 1982–187,[2] ja hänestä tuli vuonna 1989 Salzburgin Mozarteumin vieraileva professori.[3] Ricci vieraili lukuisia kertoja Suomessa vuodesta 1953 alkaen, ja hän kuului Sibelius-viulukilpailun tuomaristoon vuonna 1995.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Yardley, William: Ruggiero Ricci Dies at 94; Prodigy Whose Violin Mastery Grew The New York Times. 9.8.2012. Viitattu 22.8.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto: A–Ö, s. 346. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5.
- ↑ http://www.allmusic.com/artist/q48481
| ||||||||||||||||||||||||||
