Rotary International
Rotary International (puhekielessä Suomessa ”rotarit”) on kansainvälinen aatteellinen järjestö, johon kuuluu 1,2 miljoonaa jäsentä, miehiä ja naisia, noin 34 000 klubissa yli 200 maassa ja itsehallintoalueella. Jäsenet toimivat paikallisissa rotaryklubeissa ja muodostavat maan kattavan ja myös kansainvälisen verkoston. Järjestö on perustettu Chicagossa 23. helmikuuta 1905 ja sen päämaja sijaitsee Chicagon pohjoisessa esikaupungissa Evanstonissa.[1]
Rotaryjärjestö kasvattaa jäsenensä toimimaan järjestön tunnuslauseen Palvelu itsekkyyden edelle (”Service Above Self”) hengessä. Tämä tarkoittaa pyrkimistä hyviin asioihin ja ympäröivän yhteiskunnan myönteiseen kehittämiseen. Rotarysäätiö, jonka kautta suurimmat rotarypanostukset kanavoituvat, muotoilee tehtäväkseen ”Doing Good in the World”, tehdä maailmassa hyvää.
Rotariksi tullaan liittymällä paikalliseen rotaryklubiin. Liittyminen tapahtuu kutsusta, mutta kiinnostuksestaan voi ilmoittaa myös itse. Jäseniksi otetaan ”hyvämaineisia kansalaisia, joilla on johtava asema omassa ammattikunnassaan”.
Rotaryjärjestö ilmaisee tavoitteekseen ”vaalia palvelemisen ihannetta kaiken arvossapidetyn yritteliäisyyden perustana”. Tähän sanotaan pyrittävän seuraavin tavoin:
- edistämällä tuttavuussuhteiden syntymistä ja siten luomalla tilaisuuksia palvelemiseen
- vaalimalla liike- ja ammattimoraalia ja arvostamalla kaikkea hyödyllistä työtä sekä opastamalla jokaista rotaria näkemään oma ammattinsa tilaisuutena palvella yhteiskuntaa
- innostamalla jokaista rotaria toteuttamaan palvelemisen ihannetta yksityiselämässään, ammatissaan ja yhteiskunnan jäsenenä
- edistämällä kansojen välistä yhteisymmärrystä, hyvää tahtoa ja rauhaa palvelemisen ihanteen yhdistämien työn ja toiminnan ihmisten välisen ystävyyden avulla.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rotaryjärjestö sai alkunsa Chicagossa 1905, kun Paul Harris alkoi kutsua kokoon maaseudulta Chicagoon muuttaneita liikemiehiä ystävystymään keskenään ja keskustelemaan yhteisistä ongelmista. Ensimmäisessä tapaamisessa olivat Harrisin lisäksi hiilikauppias Silvester Schiele, kaivosinsinööri Gustavus E. Loehr ja vaatturiliikkeen omistaja Hiram E. Shorey.[2]
Ensimmäiseksi tärkeäksi tehtäväksi koettiin Chicagon silloisen liiketoimintamoraalin parantaminen. Pian järjestön toiminta-ajatus laajentui ympäröivän yhteiskunnan yleisemmäksi kehittämiseksi, josta tuli Rotary Internationalin maailmanlaajuinen päämäärä.[1][3]
Euroopan ensimmäinen rotaryklubi perustettiin 1911 Lontooseen[1] ja Manner-Euroopan ensimmäinen klubi Madridiin 1920[4].
Nuorisovaihto ja apurahatoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rotaryn nuorisovaihto tarjoaa vuosittain noin 8 000 nuorelle mahdollisuuden tutustua muiden maiden kulttuureihin. Vaihtoehtoina ovat vuosivaihto (10–12 kk), kesävaihto (n. 2 kk) ja leirivaihto (n. 2-3vk).
Korkeakouluopiskelijoille ja ammatissaan jo toimiville kansainvälisellä Rotarysäätiöllä on oma stipendiohjelmansa ulkomailla opiskelua tai muihin maihin suuntautuvia 4–6 viikon ammatillisia ryhmäopintomatkoja varten. Lisäksi Rotarysäätiö myöntää apurahoja yliopisto-opettajien opintojaksoille kehittyvissä maissa. Säätiön uusimpana toimintamuotona on Rotary Peace Fellowships, jossa satakunta rauhan- ja konfliktintutkijaa vuodessa valitaan opintojaksoille kuuden yliopiston yhteyteen perustetuissa Rotary-opintokeskuksissa. Vuonna 2013 nämä yliopistot olivat Yhdysvaltain Duke University ja Pohjois-Carolinan yliopisto Chapel Hillissä, International Christian University Japanissa, Bradfordin yliopisto Englannissa, Queenslandin yliopisto Australiassa ja Uppsalan yliopisto Ruotsissa.[5]
Ambassadorial Scholarships 1947–2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoteen 2013 saakka Rotarysäätiöllä oli laaja ulkomaisten opintojen stipendiohjelma, jonka puitteissa tuhatkunta tutkinto- ja jatko-opiskelijaa eri maista lähti vuosittain kotimaansa ulkopuolelle lukuvuoden mittaisiin opintoihin. Järjestelmään kuuluivat omat stipendit korkeakoulututkinnon suorittaneille (graduate scholarships), vähintään kaksi vuotta opiskelleille naimattomille korkeakouluopiskelijoille (undergraduate scholarships), kahden vuoden ammattikokemuksen omaaville ammattitaidon kehittäjille (vocational scholarships), kehitysvammaisten opettajille ja journalisteille. Hakija saattoi itse ehdottaa oppilaitosta maasta, jossa on rotarytoimintaa. Hakija ei saanut olla rotarin lähisukulainen. Esimerkiksi vuonna 1992 stipendin enimmäismäärä oli 18 000 Yhdysvaltain dollaria plus matkakustannukset. Suomesta stipendin sai vuosittain kymmenkunta nuorta aikuista.[6][7] Vuodesta 1988 jaettiin lisäksi maailmanlaajuisesti 20 stipendiä Japaniin ja kuusi rauhanstipendiä[8].
Global grants 2013–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2013 opiskelustipendijärjestelmää muutettiin niin, että stipendejä ei enää myönnetä keskitetysti Rotarysäätiöstä vaan hajautetusti eri maiden rotarypiireistä[9][10]. Opiskelustipendien tulee nyt liittyä Rotaryjärjestön keskeisiin teemoihin, joita ovat peruskoulutus, lukutaito, sairauksien ehkäisy ja hoito, paikallinen taloudellinen kehitys, äitiys- ja lapsiterveys, rauhan edistäminen sekä vesihuolto, sanitaatio ja hygienia.[11]
Rotary Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen ensimmäinen rotaryklubi perustettiin Helsinkiin 1. joulukuuta 1926[12]. Turkuun klubi perustettiin 1929, Viipuriin 1931, Tampereelle 1933, Ouluun 1934, Vaasaan 1935, Poriin 1938 ja Hämeenlinnaan 1939. Ennen talvisotaa klubeja oli kahdeksan ja niissä jäseniä noin 270[13]. Sotien jälkeen kasvuvauhti nopeutui niin, että vuoden 1950 puolivälissä klubeja oli Suomessa 52[14] ja vuoden 1959 lopussa 108, rotareja 3524 ja rotarypiirejä kolme[15]. Rotarinaisten järjestö Inner Wheel aloitti Suomessa 1958. Nuorille aikuisille (18–30 v.) on isoissa kaupungeissa omia Rotaract-klubeja[16]. 2020-luvun alussa Suomessa on noin 250 rotaryklubia, joissa on yhteensä noin 12 000 jäsentä. Suurissa kaupungeissa klubeja on useita eri alueilla.[1]
Viroon Rotary rantautui 1930. Viron noin 20 rotaryklubia ovat vuodesta 2000 lähtien kuuluneet Suomen rotaryorganisaatioon.[1][13]
Ensimmäinen suomalainen, joka nousi koko Rotary International -järjestön presidentiksi oli Rolf Klärich. Hän hoiti tehtävää 1980–1981.[17]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nordqvist, Håkan (toim.): Service Above Self : Rotary 75 vuotta Suomessa. Suomen Rotary ry, 2001. ISBN 952-91-4142-4.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Service Above Self - Palvelu itsekkyyden edelle 2012. Suomen Rotary. Viitattu 19.9.2013.
- ↑ Nordqvist 2001 s. 11.
- ↑ Nordqvist 2001 s. 11.
- ↑ Nordqvist 2001 s. 13.
- ↑ Peace Fellowships 2013. Rotary International. Viitattu 19.9.2013.
- ↑ Rotarysäätiön opiskelijastipendit lukuvuodeksi 1993-1994 haettavina. (Rotarysäätiön ilmoitus.) Helsingin Sanomat, 15.2.1992, s. 50. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Apurahat. Helsingin Sanomat, 1.12.1984, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Rotary Internationalin opiskelijastipendit lukuvuodeksi 1988-89 haettavana. (Rotary Internationalin ilmoitus.) Helsingin Sanomat, 7.3.1987, s. 8. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.3.2024.
- ↑ Ambassadorial Scholarships Rotary.org (Internet Archive). 2012. Viitattu 19.3.2024.
- ↑ The Rotary Foundation and clubs invest in our future leaders and philanthropists by funding scholarships rotary.org. Viitattu 19.3.2024.
- ↑ Global grants my.rotary.org. Viitattu 19.3.2024.
- ↑ Nordqvist 2001 s. 30–31
- ↑ a b Rotaryn syntytarina rotary.fi. Viitattu 20.3.2024.
- ↑ Nordqvist 2001 s. 65.
- ↑ Nordqvist 2001 s. 73
- ↑ Rotaract – verkostoitumista ja innostavia palveluprojekteja nuorille aikuisille rotary.fi. Viitattu 20.3.2024.
- ↑ Rolf "Rolle" Klärich HS Muistot 30.5.2005 (Tilaajille, Viitattu 21.8.2019)
