Rooman kansallismuseo
Rooman kansallismuseo (ital. Museo Nazionale Romano) on neljään eri kohteeseen jaettu museo Italian pääkaupungissa Roomassa. Sen näyttelyt esittelevät antiikin Rooman ja sitä edeltävän ajan historiaa pääpainon ollessa antiikin Rooman arkeologisissa löydöissä.[1] Museo perustettiin 7. maaliskuuta 1889.[2]
Museon osat ovat Diokletianuksen kylpylä, Balbin krypta, Palazzo Massimo alle Terme ja Palazzo Altemps.[1][3]
Kansallismuseon osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Diokletianuksen kylpylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen paikka, joka valittiin Rooman antiikkikokoelman esittelyyn vuonna 1889, oli Diokletianuksen kylpylä, joka rakennettiin alun perin vuosina 298–306 yleisön hyödyksi ja joka oli keisarillisen rakennuskoneiston perikuva. Kylpylä hylättiin 600-luvun puolivälissä, kun vedensaanti katkesi sota-aikana vesijohtojen tuhoutumisen vuoksi. Vuosituhatta myöhemmin Michelangelo sai tehtäväkseen suunnitella raunioituneeseen frigidariumiin (kylmähuone) Enkelten ja marttyyrien neitsyt Marian kirkon, joka oli omistettu niille lukuisille kristityille, joiden uskottiin kuolleen kylpylän rakentamisen aikana.[4]
Koska kylpyläkompleksi on ollut julkinen paikka, se oli sopiva paikka avata varhaisin roomalaisten antiikkiesineiden julkinen näyttely Museo delle Terme. Tarkoituksena oli muuttaa ajan mittaan lisää raunioita näyttelytiloiksi. Kokoelman koko kuitenkin kasvoi jatkuvasti, ja se kasvoi kuvataide-esineiden ytimestä käsittämään myös kirjoituksia, arkkitehtonisia fragmentteja, koruja ja paljon muuta, minkä vuoksi se oli 1990-luvulla tarpeen suunnitella uudelleen, jotta uusia näyttelytiloja saataisiin lisää. Nykyaikaisessa Museo delle Terme -museossa on edelleen epigrafisia ja esihistoriallisia kokoelmia.[4]
Aula Ottagona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aula Ottagona on Rooman kansallismuseon ainoa osa, johon ei ole pääsymaksua. Aula Ottagona on valtava tiilihuone, joka on jäänyt jäljelle alkuperäisestä Diokletianuksen kylpylästä. Aula Ottagonassa on esillä vain muutama, mutta hyvin valikoitu esimerkki ylisuurista, 100-luvun eaa. veistoksista, jotka ovat peräisin eri puolilta Roomaa sijaitsevista kylpylöistä. Sisällä oleva outo metalliverkkoinen kupoli on jäänyt jäljelle siitä, kun tämä huone toimi planetaariona.[5]
Balbin krypta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rooman kansallismuseon uusin lisäys on Balbin krypta, keskiaikaisen Rooman historian ja kaupunkiarkeologian museo. Nämä aiheet ovat esillä tämän antiikin aikaisen kompleksin arkkitehtuurissa, mukaan lukien Balbin teatteri, jossa Rooman keskiaikainen väestö kävi ja joka on näin ollen rikas arkeologinen jäännös. Alueella sijaitseva kalkkiuuni todistaa, että antiikin marmoria käytettiin uudelleen keskiaikaiseen rakentamiseen tällä kaupunginosalla, ja se valottaa ihmisen ja arkkitehtuurin toimintaa Rooman historian usein unohdetulla ajanjaksolla.[4]
Palazzo Massimo alle Terme[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palazzo Massimo alle Terme rakennettiin jesuiittakollegioksi vuosina 1883–1887, samaan aikaan kuin Museo delle Terme avattiin, ja se sijaitsee suoraan kadun toisella puolella. Sen kokoelmiin kuuluu keisariajan veistoksia, freskoja ja mosaiikkeja. Roomalaisten asuinpaikkojen piirteitä on säilynyt, kuten Livian huvilan puutarhajulkisivut, jotka esittävät samanaikaisesti neljää vuodenaikaa, ja mosaiikkilattia, joka näyttää esittävän ananasta hedelmäkorissa – kyseessä on todennäköisemmin männyn käpy, koska ananas on kotoisin Etelä-Amerikasta. Esillä on hellenistisen prinssin ja istuvan nyrkkeilijän pronssiveistoksia, jotka muinaiset ovat säilyttäneet huolellisesti, sillä he todennäköisesti hautasivat ne Rooman 400-luvulla tapahtuneiden hyökkäysten aikana.[4]
Palazzo Altemps[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palazzo Altemps on Piazza Navonan läheisyydessä sijaitseva 1400-luvun asuinrakennus, jossa on nykyisin esillä keräilyhistoriaa ja egyptiläisiä kokoelmia, erityisesti Rooman kansallismuseon vuonna 1901 hankkima Ludovisi-kokoelma. Yksi vaikuttavimmista ja tunnetuimmista Ludovisin teoksista on niin sanottu "galatialaisen itsemurha", roomalainen marmorikopio kadonneesta hellenistisestä pronssiveistoksesta, joka on peräisin noin vuodelta 230 eaa. Se on merkittävä voittaneen vihollisen ylistys, ja siinä on kuvattu lyöty gallialainen, joka pitää toisessa kädessään vaimonsa elotonta ruumista (jonka hän tappoi välttääkseen sen joutumisen valloittajien vangiksi) ja toisessa kädessään miekkaa, jolla hän iskee omaa rintaansa.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Museo Nazionale Romano Rome Museum. Viitattu 14.10.2023.
- ↑ NATIONAL ROMAN MUSEUM coopculture.it. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ Museo Nazionale Romano Coop Culture. Viitattu 14.10.2023.
- ↑ a b c d e Ancient Rome Live: Ancient Rome Live | Museums of Rome | Museo Nazionale Romano (National Roman Museum) Ancient Rome Live. 5.4.2021. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
- ↑ The Museo Nazionale Romano—Aula Ottagona in Rome, Italy www.reidsitaly.com. Viitattu 15.10.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rooman kansallismuseo Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
