Roihuvuorentie

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Talvikuva vasemalle kääntyy Tuhkimontie.
Roihuvuorentie 6 vasemmalla ja oikealla tenniskentät, jotka eivät näy kuvassa

Roihuvuorentie (ruots. Kasbergsvägen) on Helsingin Roihuvuoressa sijaitseva päätie, joka on pituudeltaan 1,7 km. Roihuvuoren osa-alueen nimi oli aikaisemmin Itä-Herttoniemi, mutta se muutettiin asukkaiden toivomuksesta. Alkujaan asukkaat esittivät Satumaata osa-alueen nimeksi, koska alueen katujen nimistö oli satuaiheista. Nimistölautakunta piti Satumaata kuitenkin huonona ja antoi alueelle Roihuvuori-nimen, joka oli käytössä jo Roihuvuorentiessä. Roihuvuorentie ei siis ole saanut nimeään alueesta vaan päinvastoin.[1]

Maaperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen nykyinen maanpinnan korkeus on tasossa +15.5–+26.7. Olemassa olevien tietojen perusteella alueen maaperä on kitkamaalajialuetta, jossa maakerroksen paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on yli metrin. Paikoitellen esiintyy alueita, joilla kallion pinta on hyvin lähellä maanpintaa. [2]

Poikkikadut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelässä Roihuvuorentie alkaa Abraham Wetterin tiestä. Poikkiteitä ovat etelästä pohjoiseen lueteltuna: Tuhkimontie, Satumaanpolku, Keijukaistenpolku, Peukaloisentie, Untuvaisenpolku, Strömsinlahdenpolku, Vuorenpeikontie, Tulisuontie, Lumikintie, Prinssitie, Prinsessantie ja Pikkupurontie. Pohjoisessa Roihuvuorentie päättyy Mekaanikonkatuun ja Itäväylään. Matka lyhyintä ajotietä Helsingin keskustaan Rautatientorille on noin 7,7 km.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roihuvuorentiellä on tällä hetkellä liikennettä Tulisuontien eteläpuolella n. 6 600 ja Tulisuontien pohjoispuolella n. 4 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. [3]

Hitaimmillaan Roihuvuorentiellä saa ajaa välillä Satumaanpolku ja Peukaloisentie, jossa suurin sallittu nopeus on 30 km/h, myös tien ainoa töyssy on sijoitettu rajoitusalueen sisältämään risteykseen Tuhkimontie-Keijukaistenpolku. Roihuvuorentiellä on kolmet liikennevalot, joista kahdet sijaitsevat risteyksessä.

Kevyen liikenteen väylä on Roihuvuorentiellä molemmin puolin. Pyöräilijät jalankulkijoista erottava väylä on n. 1 km mittainen, tien itäisellä puolella, etelästä pohjoiseen tultaessa päättyen Tulisuontiehen. Myös osa Roihuvuorentien pohjoispäästä, sen itäpuolella, on varustettu pyörä- ja jalankulunväylän erottavalla viivalla.

Liikennemäärien ennustetaan kasvavan Tulisuontien eteläpuolella noin 8 000 ja Tulisuontien pohjoispuolella noin 5 500 ajoneuvoon vuoteen 2025 mennessä. Tämän takia Tulisuontien risteyksen kohdalle on esitetty kiertoliittymää. Samalla Roihuvuorentien linjausta on tarkoitus muuttaa idemmäksi nykyisestä risteyksen kohdalla. [4]

Tien varrella asuneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisuuksia tien varrella on asunut tanssinopettaja Aira Samulin sekä poliitikko Kalevi Sorsa asui puolisonsa Irenen kanssa Roihuvuorentie 18:ssa.lähde?

Nähtävyyksiä tien varrella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaarina Hulkkonen: Roihuvuori, Ehrensvärdin kartanon maista vehreäksi kaupunginosaksi: (Roihuvuori-seura 1999) ISBN 952-91-0070-1
  2. HERTTONIEMEN KORTTELIN 43233 JA TONTTIEN 43214/2 - 5 YM. ALUEIDEN (ROIHUVUOREN KESKUSTA) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11560), Asemakaavan perusteet, Lähtökohdat, kohta: Suojelukohteet.
  3. HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO 14.3.2007, Ympäristöhäiriöt
  4. http://www.hel2.fi/ksv/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Esityslistat/061560142.htm#P2683_248747 Kaupunkisuunnitelulautakunnan pöytäkirja