Robert J. Flaherty

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Robert J. Flaherty

Robert Joseph Flaherty (16. helmikuuta 1884 Iron Mountain, Michigan23. heinäkuuta 1951 Dummerston, Vermont) oli yhdysvaltalainen etnografisen dokumenttielokuvan pioneeri. Dokumenttielokuvan historian katsotaan usein alkavan Flahertyn eskimoiden elämää kuvaavasta puolifiktiivisestä elokuvasta Nanook, pakkasen poika (1922).[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Flaherty varttui seitsenlapsisen perheen esikoisena ensin Michiganissa ja sitten Kanadan rajalla Rainy Lakessa ja Lake of the Woodsissa sekä Ontarion provinssin Port Arthurissa. Hän kävi jonkin aikaa Upper Canada Collegea Torontossa ja sitten kaivosalan collegea Michiganissa, jossa hän tapasi tulevan vaimonsa ja yhteistyökumppanisnsa Frances Hubbardin.[2][3]

Läpi 1910-luvun Flaherty toimi tutkimusmatkailijana ja malmialueiden kartoittajana Kanadan pohjoisosissa. Vuonna 1913 hän otti muiden kehotuksesta mukaansa myös elokuvakameran tallentaakseen alueen ”outoja ihmisiä ja eläimiä” ja kuvasi parin vuoden aikana runsaasti materiaalia eskimoiden elämästä. Palattuaan matkalta Flaherty sytytti leikkaushuoneessa tupakallaan tulipalon, jossa koko 10 000 metrin nitraattifilmimateriaali tuhoutui räjähdysmäisesti työkopiota lukuun ottamatta. Flaherty päätti palata alueelle kuvaamaan satunnaisten otosten sijaan jäsennellympää elokuvaa, joka keskittyisi yhden eskimoperheen elämään ja arkiaskareisiin. Hän sai rahoituksen hankkeelle vasta vuonna 1920 Révillon Frères -turkisyhtiöltä.[1][4]

Vuoden 1934 elokuvassaan Aran-saarten mies (Man of Aran) Robert J. Flaherty venytti dokumenttielokuvan rajoja. Irlannin länsirannikolla sijaitsevien Aran-saarten elämää kuvaavassa elokuvassa Flaherty ei pitäytynyt tiukasti kuvausajan realismissa, vaan rekonstruoi muun muassa vanhoja valaanpyyntitekniikoita, joita saaren asukkaat eivät enää käyttäneet.[5]

Elokuva Viidakon villipeto (Louisiana Story, 1948) yhdistelee dokumentaarista kuvausta fiktiiviseen tarinaan Yhdysvaltojen Louisianan osavaltion cajuneihin kuuluvan pojan seikkailuista. Tarinaan syntyy tarpeellisia konflikteja, kun pojan puolikesyä pesukarhua vaanii alligaattori ja suuri öljy-yhtiö vaarantaa alueen tulevaisuuden.[6]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Bacon, Henry: ”Dokumenttielokuvan ontologisia ja epistemologisia lähtökohtia” (DOC). Julkaisussa Dokumenttielokuva : todellisuuden luovaa käsittelyä, Taideteollinen korkeakoulu 2001, s. 34–43. ISBN 951-558-077-3.
  2. Robert J. Flaherty (1884–1951), teoksesta Arctic Profiles, University of Calgary. Viitattu 13.1.2017.
  3. Flaherty, Robert (1884-1951), BFI Screen Online -sivusto, British Film Institute. Viitattu 13.1.2017.
  4. Dokumenttielokuvan historiaa ja teoriaa, (PPT), Metropolia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.1.2017
  5. Kärkkäinen, Päivi: Poimintoja DocPoint 2010 -ohjelmistosta, Filmifin-sivusto. Viitattu 13.1.2017
  6. Suchy, Patricia A. & Catano, James V.: Revisiting Flaherty's Louisiana Story, Louisiana State University 2010. Viitattu 13.1.2017

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]