Riimut – Viestejä viikingeiltä
| Riimut – Viestejä viikingeiltä | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Heikki Oja |
| Kieli | suomi |
| Genre | tietokirjallisuus |
| Kustantaja | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |
| Julkaistu | 2015 |
| Sivumäärä | 240 |
| ISBN | 978-952-222-591-7[1] |
| Sarja: Kirjokansi 80 | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Riimut – Viestejä viikingeiltä on Heikki Ojan kirjoittama tietokirja, joka käsittelee riimukirjoitusta 1000-luvun alussa.[2]
Teos esittelee riimukirjoitusta sekä kertoo riimutaiteilijoista ja löytyneistä riimuesineistä.[2] Kirjasta on otettu neljä painosta.[3]
Professori Heikki Oja on Helsingin yliopiston almanakkatoimiston eläkkeelle jäänyt johtaja. Hän on aiemmin julkaissut tietokirjoja tähtitieteestä ja kalenteritietoudesta.[2]
Ojan teos on ensimmäinen tutkimukseen pohjautuva yleistajuinen suomenkielinen teos riimuista ja riimututkimuksesta. Kirja ei ole luettelo riimukirjoituksista, vaan ennemminkin yleiskatsaus riimukirjoitusten kirjoon. Yleisesti ottaen kirjassa tuodaan esiin merkittäviksi tulleita riimuja sekä jollain tavalla Suomeen liittyviä riimukirjoituksia.[4]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teos jakaantuu kolmeen osaan, otsikoiltaan Riimukirjoitukset, Riimusauvat ja Riimukivet. Kirjan lopussa on lähdekirjallisuuden lisäksi hakemisto.[3] Teoksen painopiste on Pohjoismaiden riimukirjoituksissa ja riimusauvoissa, ja anglosaksisia riimuja käsitellään melko vähän. Kirja sisältää runsaasti lyhyitä kertomuksia yksittäisistä riimukirjoituksista ja niiden sisällöstä sekä esineistä, joihin ne on kaiverrettu, riimujen löytämisestä ja siitä, mitä ne paljastavat historiasta. Myös riimututkimuksen historia käsitellään tiiviisti. Ojan teoksessa kerrotaan myös ruotsalaisissa ja gotlantilaisissa riimukirjoituksissa esiintyvistä Suomen alueisiin viittaavista paikannimistä.[4]
Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun yliopiston filosofian lisensiaatti Merja Leppälahti on todennut, että Heikki Ojan Riimut – Viestejä viikingeiltä tarjoaa paljon mielenkiintoista tietoja riimuista.[3] Tutkija Kendra Wilson on kirjoittanut Ojan kirjasta, että Oja on perehtynyt aihepiiriin hyvin, ja hän kirjoittaa selvästi ja kiinnostavasti. Epätarkkuutta Wilson huomasi teoksessa lähinnä kielimuotojen nimityksissä sekä nimien ja riimukirjoitusten tulkintojen normalisoinnissa. Wilson näkemyksen mukaan kirjan suurin heikkous lienee kriittisyyden puute vanhempaa tutkimusta kohtaan. Wilson jatkaa, että sen sijaan kirjassa on ansiokasta, että Ojan käsittelyyn ei ole osunut ei-tieteellistä riimukirjallisuutta.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://www.finna.fi/Record/anders.1441735?sid=3529733642
- ↑ a b c Riimut kirjat.finlit.fi. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ a b c Riimujen kertomaa agricolaverkko.fi. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ a b c Kendra Willson: Heikki Oja, Riimut. Viestejä viikingeiltä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki 2015. 240 s.. Mirator, 2017. Artikkelin verkkoversio.