Richard B. Garnett

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Richard Brooke Garnett (21. marraskuuta 18173. heinäkuuta 1863) oli Yhdysvaltain armeijan ammattisotilas ja etelävaltioiden kenraali Yhdysvaltain sisällissodan aikana. Hän kaatui Gettysburgin taistelun kolmantena päivänä Pickettin hyökkäyksessä.

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Garnett syntyi Rose Hillissä Essex Countyssä Virginiassa. Hän oli Robert S. Garnettin, toisen etelävaltioiden kenraalin serkku, joka oli ensimmäinen sisällissodassa kaatunut kenraali. Molemmat serkukset valmistuivat Yhdysvaltain sotilasakatemiasta 1841. Richard sai komennuksen 2. luutnantiksi 6. USA:n jalkaväkeen ja palveli useissa asemapaikassa Floridassa, taisteli Seminole-intiaaneja vastaan. Sitten hän siirtyi länteen missä komensi Fort Laramieta, ratsasti mormonilähetyksen kanssa ja oli tunnettu taisteluistaan intiaaneja vastaan. Meksikon-Yhdysvaltain sodan aikana hän oli esikuntatehtävissä New Orleansissa. Hän kuuli sisällissodan syttymisestä kun palveli kapteenina Kaliforniassa, ja vaikka ei uskonutkaan että unionin pitäisi hajota, palasi puolustamaan kotiseutuaan ja konfederaatiota.

Sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen ensimmäinen komennuksensa Virginiassa oli tykistön majuri ja sitten everstiluutnantti Cobbin legioonassa Georgiassa. Hänet ylennettiin prikaatinkenraaliksi 14. maaliskuuta 1861, ja hän komensi Valleyn alueen 1. prikaatia Konfederaation Potomacin armeijassa mikä oli alkuaan Stonewall-prikaati perustajansa Stonewall Jacksonin mukaan. Jackson oli nyt koko Shenandoahin laaksonn komentaja. Shenandoahin laakson sotaretken aikana 1862 Garnettin sotilasura koki kolauksen Kernstownin ensimmäisessä taistelussa.

Jackson marssitti armeijaansa 40 mailia kohdatakseen unionin armeijan jota komensi kenraalimajuri Nathaniel P. Banks. 23. maaliskuuta 1862, Jacksonin ratsuväenkomentaja Turner Ashby toi väärennettyjä tietoja että peräytyvällä unionin divisioonankomentajalla James Shieldsillä oli neljä rykmenttiä takajoukkoina Winchesterissä Virginiassa. Koska joukot olivat yhtä vahvoja kuin Jacksonilla, hän käski Garnettin ja Stonewall-prikaatin hyökätä. Epäonneksi Shieldsillä oli täysi jalkaväkidivisioona käsillään, miltei 9000 miestä, kaksi kertaa enemmän kuin Jacksonilla. Hyökkäys sujui huonosti ja Garnett, tajuttuaan ammusten olevan lopussa ja vihollisen lähestyvän kolmelta eri suunnalta, käski joukkojensa perääntyä. Jackson raivostui ja syytti Garnettia käskyjensä täyttämättä jättämisestä, millä tarkoitti ettei Garnettin olisi tullut perääntyä ilman käskyä Jacksonilta. Jackson, joka oli tunnettu hyvin tiukasta kurinpidostaan, pidätti Garnettin "velvollisuuksien laiminlyönnistä" 1. huhtikuuta ja vapautti hänet komentajuudesta. Garnettin sotaoikeus alkoi elokuussa 1862 ja vain Jackson ja hänen adjuntanttinsa antoivat todistuksen. Kuitenkin oikeudenkäynti keskeytettiin koska Robert E. Leen Pohjois-Virginian sotaretki ja toinen Bull Runin taistelu alkoivat. Lee käski Jacksonia vapauttamaan Garnettin ja antoi tälle haavoittuneen George Pickettin prikaatin kenraaliluuntnantti James Longstreetin 1. armeijakunnassa Pohjois-Virginian armejassa. Garnett komensi prikaatia uskottavasti Antietamin taistelussa, jonka komennon hän sai pysyvästi kun Pickett ylennettiin divisioonan komentajaksi. Hän oli mukana myös Fredericksburgissa, mutta Chancellorsvillen taistelun aikana oli Longstreetin joukkojen mukana Suffolkissa Virginiassa.

Stonewall Jacksonin kuoltua haavoittumisensa jälkeen keuhkokuumeeseen Garnett palasi Richmondiin. Hän suri avoimesti tämän arkun ääressä, ja toimi myös arkunkantajana James Longstreetin ja Richard S. Ewellin lailla huolimatta vanhoista erimielisyyksistään Jacksonin kanssa.

Gettysburgin taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gettysburgin kampanjassa Garnettin prikaati jatkoi George Pickettin divisioonassa, ja marssikäskystä johtuen ei saavuttanut taistelukenttää Chambersburgista Pennsylvaniasta, kunnes myöhään iltapäivällä 2. kesäkuuta 1863, menettäen taistelun kaksi ensimmäistä päivää. Pickettin divisioona sai käskyn kenraali Leeltä johtaa suurta hyökkäystä unionin keskustaan Cemetery Ridgeen. Garnettin prikaati oli eturintamassa vasemmalla, seuraavana prikaatinkenraali James L. Kemperin prikaatia. Garnett ei ollut kunnossa johtaakseen jalkaväkihyökkäystä. Hän kärsi kuumeesta ja hevonen oli potkaissut häntä jalkaan; hän ei kyennyt kävelemään. Garnett halusi korvata sotilaallisen epäonnistumisen Kernstownissa, mitä keskeytynyt sotaoikeus ei tehnyt. Huolimatta toisten upseerien protesteista, hän johti hyökkäystä hevosen selästä ja oli erinomainen maali pohjoisvaltioiden kiväärimiehille. Garnett henkilökohtaisesti ratsasti 20 jaardin päähän "kolmiosta" Cemetary Ridgellä, eikä häntä nähty enää koskaan. Häneen luultavasti osui tykinkuula, ja hänen ruumiinsa vahingoittui niin pahoin ettei sitä voitu tunnistaa. Hänen toverinsa tajusivat että hän oli kaatunut kun hänen hevosensa "Red Eye", palasi konfederaation linjoille Seminary Ridgeen ilman häntä.

1872 konfederaation kaatuneiden jäänteet tuotiin Gettysburgista ja sijoitettiin uudelleen Hollywood Cemeteryyn Richmondissa Virginiassa. Garnettin jäänteiden uskotaan olleen joukossa, ja hänelle on vuonna 1991 pystytetty muistomerkki. Vuosia sodan jälkeen Garnettin miekka löytyi Baltimoresta sekatavarakaupasta ja sen osti entinen etelävaltioiden kenraali George H. Steuart.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eicher, John H., and Eicher, David J., Civil War High Commands, Stanford University Press, 2001, ISBN 0-8047-3641-3.
  • Tagg, Larry, The Generals of Gettysburg, Savas Publishing, 1998, ISBN 1-882810-30-9.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Richard B. Garnett