Ri Sung-gi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ri Sung-gi
리승기
Ri Sung-gi vuonna 1939.
Ri Sung-gi vuonna 1939.
Henkilötiedot
Syntynyt1. lokakuuta 1905
Damyang, Korean keisarikunta
Kuollut8. helmikuuta 1996 (90 vuotta)
Pohjois-Korea
Kansalaisuus  Pohjois-Korea
Koulutus ja ura
Tutkinnot Kioton keisarillinen yliopisto
Instituutti
Tutkimusalue kemia
Tunnetut työt vinylon
Palkinnot Leninin palkinto (1962)

Ri Sung-gi (kor. 리승기; 1. lokakuuta 1905 Damyang, Korean keisarikunta8. helmikuuta 1996 Pohjois-Korea) oli pohjoiskorealainen kemisti, joka tunnetaan parhaiten keinokuitu vinylonin kehittäjänä. Hänen on myös epäilty osallistuneen Pohjois-Korean joukkotuhoaseiden kehittämiseen.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opinnot ja ura Japanissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ri Sung-gi syntyi 1. lokakuuta 1905 Damyangin piirikunnassa silloisessa Korean keisarikunnassa, nykyisen Etelä-Korean lounaisosassa.[1] Hän muutti 16-vuotiaana tätinsä luokse Souliin, jossa oli paremmat mahdollisuudet koulutukseen kuin hänen kotiseudullaan. Valmistuttuaan vuonna 1925 hän lähti Japaniin opiskelemaan Matsuyaman korkeakouluun (nykyinen Ehimen yliopisto). Hän menetti kesken opintojensa kaukaiselta sukulaiseltaan saamansa taloudellisen tuen, elätti itsensä sanomalehtien ja maidon jakelijana ja onnistui juuri ja juuri valmistumaan. Vuonna 1928 Ri pääsi opiskelemaan Kioton keisarillisen yliopiston teollisen kemian laitokselle, josta hän valmistui vuonna 1931.[2] Opinnoissaan Ri erikoistui polymeerikemiaan.[3]

Ri toimi vuodesta 1936 alkaen polymeerikemian luennoitsijana Kioton yliopistolla ja nousi myöhemmin apulaisprofessoriksi.[1] Keväällä 1938 hän aloitti työt Ichirō Sakuradan johtamalla synteettisten kuitujen laboratoriolla, joka kuului Kioton yliopiston kemiallisten kuitujen tutkimusinstituuttiin. Seuraavana vuonna Ri oli yksi johtavista tutkijoista ryhmässä, joka valmisti ensimmäisenä vinylonia, ja hän myös esitteli uuden keksinnön suurelle yleisölle vuoden 1939 syksyllä.[3] Samana vuonna hänestä tuli ensimmäinen korealaissyntyinen Japanissa koulutettu teknisen alan tohtori.[1][2]

Ri jatkoi Kioton yliopiston palveluksessa toisen maailmansodan loppumiseen saakka ja julkaisi japanilaisissa tiedejulkaisuissa useita artikkeleita.[3] Hän tutki mahdollisuuksia vinylonin teolliseen valmistamiseen, mutta sodan aiheuttama resurssipula ja tutkimusinstituutin määrääminen avustamaan sotaponnisteluissa vuonna 1944 estivät Rin suunnitelmat. Heinäkuussa 1945 Ri pidätettiin Osakassa epäiltynä siitä, että olisi sanonut opiskelijoilleen keisarikunnan ajan pian loppuvan Japanissa. Hänet vapautettiin 15. elokuuta.[2][3]

Paluu Koreaan ja loikkaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanin antauduttua Ri palasi Koreaan ja alkoi opettaa Soulin valtionyliopiston kemian laitoksella. Vuonna 1948 hänestä tuli yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaani. Hän oli kuitenkin pettynyt Etelä-Korean yhteiskunnalliseen kehitykseen ja vetäytyi takaisin kotiseudulleen. Korean sodan sytyttyä Ri päätti hyväksyä jo vuonna 1946 Pohjois-Korealta saamansa kutsun ja loikkasi pohjoiseen heinäkuussa 1950 perheensä ja opiskelijoidensa kanssa.[2][1]

Pohjois-Koreassa Ri keskittyi vinylonin teollisen valmistuksen käynnistämiseen.[2] Hän aloitti loikattuaan työt Hamheungissa kemiantehtaan teknisenä asiantuntijana. Vuonna 1954 hän johti ryhmää, joka valmisti ensimmäisenä vinylonia Japanin ulkopuolella.[3] Hän kehitti myös menetelmän, jolla vinylonin valmistukseen tarvittavia raaka-aineita saatiin valmistettua antrasiitista ja kalkkikivestä. Tämä oli ratkaisevan tärkeää vinylonin massatuotannon kannalta, sillä molempia oli Pohjois-Koreassa saatavilla runsaasti, kun taas prosessin lähtökohtana aiemmin käytettyä maaöljyä maalla ei ollut.[4] Vinylonin teollinen valmistus käynnistyi Hamheungin lähistölle rakennetussa suuressa tehdaskompleksissa vuonna 1961.[2] Vinylon ratkaisi Pohjois-Koreassa vallinneen tekstiilipulan, ja maan johto käytti sitä propagandan aiheena osoittamaan maan omavaraisuuteen tähtäävän juche-ideologian toteutumista. Sitä nimitettiinkin Pohjois-Koreassa ”juche-kuiduksi” ja ”omavaraisuuden puuvillaksi”.[3][4]

Vinylonin kehittämisen ja sen saaman yhteiskunnallisen ja poliittisen merkityksen seurauksena Ristä tuli Pohjois-Koreassa arvostettu tieteilijä ja kansallissankari, jonka saavutuksia ylistettiin julkisuudessa ja jota verrattiin Marie Curieen.[2][5] Hänestä tuli syyskuussa 1960 Pohjois-Korean tiedeakatemian Hamheungin osaston johtaja, ja hän jatkoi tehtävässä 35 vuotta edistäen Pohjois-Korean kemianteollisuuden ja kevyen teollisuuden kehitystä. Vuonna 1962 hänelle myönnettiin Leninin palkinto, ja vuonna 1968 hänestä tuli ensimmäisenä pohjoiskorealaisena Neuvostoliiton tiedeakatemian kunniajäsen.[1][2] Vuonna 1967 Ristä tuli Yongbyonin ydintutkimuslaitoksen johtaja.[5] Japanilaisten ja eteläkorealaisten lähteiden mukaan Ri osallistui myös Pohjois-Korean joukkotuhoaseiden kehittämiseen.[6] Myös Pohjois-Koreasta loikanneiden mukaan Rillä oli yhteyksiä kemiallisten aseiden tuotantoon, ja vinylonin tuotantoprosessia on väitetty hyödynnetyn kemiallisten aseiden raaka-aineiden valmistamiseen.[7]

Ri kuoli 8. helmikuuta 1996.[1] Hänet on haudattu Isänmaallisten marttyyrien hautausmaalle Pjongjangissa. Hänen muistokseen on Pohjois-Koreassa julkaistu useita postimerkkejä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f 이승기 Doopedia. Naver. Viitattu 9.11.2023. (koreaksi)
  2. a b c d e f g h i Cho, Eunsung: When the Political Spotlight is On: Social Evaluations of Ri Sŭnggi and Ryǒ Kyǒnggu, Two Chemical Engineers in North Korea. International Journal of Korean History 2021, 2021, 26. vsk, nro 1, s. 255–285. Center for Korean History, Korea University. doi:10.22372/ijkh.2021.26.1.255. ISSN 1598-2041. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  3. a b c d e f Kim, Cheehyung Harrison: North Korea’s Vinalon City: Industrialism as Socialist Everyday Life. Positions: Asia Critique, 2014, 22. vsk, nro 4, s. 809–836. Duke University Press. doi:10.1215/10679847-2793197. ISSN 1067-9847. Artikkeli Duke University Pressin sivuilla (PDF). Viitattu 9.11.2023. (englanniksi) Pääsy artikkeliin saatu Wikipedian Lähdekirjaston kautta.
  4. a b Andrei, Mihai: Vinylon — how a material made from coal, alcohol, and limestone became the clothing default in North Korea 8.5.2023. ZME Science. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  5. a b Park, Ju-min & Pearson, James: The fabulous story of North Korea’s fabric made of stone 17.1.2018. Reuters. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  6. North Korea Chemical and Biological Weapon Milestones – 1969-2005 1.7.2005. Wisconsin Project. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  7. Croddy, Eric: Vinalon, the DPRK, and Chemical Weapons Precursors 31.1.2003. Nuclear Threat Initiative. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)