Reuver-vaihe

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Reuver)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

  Reuver-vaihe (Reuverian, Reuverien) on Luoteis-Euroopan geologinen ajanjakso, jonka kerrostumat on ajoitettu yläplioseeniin noin 3,44–2,56 miljoonaa vuotta sitten. Alankomaiden Reuver-vaihe vastaa yleisemmin käytettyä plioseenin lopun Piacenza-vaihetta, joka oli noin 3,6–2,6 miljoonaa vuotta sitten.

Reuver-vaihe on nimetty Maasjoen laaksossa sijaitsevan Alankomaiden kaupungin Reuverin mukaan. Kauden alkuvaiheissa oli hyvin lämmintä. Ilmasto viileni ja vaihteli kaudella huomattavasti. Eräs huomattava viileneminen tapahtui noin 3,3 miljoonaa vuotta sitten. [1]Kauden lopuilla Maa romahti kylmään jääkausitilaan, kun Panamankannaksen nousu muutti merivirtoja ja termohaliinikiertoa.

Juuri ennen Reuver-vaihetta hyvin kostean ilmanalan punapuiden (Sequoia) luonnehtima kasvillisuus väheni Alankomaissa.[2] Kauden lopuilla oli pari kylmää vaihetta, jolloin suosypressit (Taxodium) hävisivät väliaikaisesti ja pyökit (Fagus) ja hemlokit (Tsuga) yleistyivät. Kauden lopussa Maa viileni huomattavasti, ja silloin suosypressit hävisivät Alankomaista[2][3]

Reuver-kauden ilmastokehitys. Vaaka-akselin ajat ovat miljoonia vuosia. Pystyakseli on lämpötilasta riippuva delta-O18 eli hapen 18-isotoopin suhteellinen osuus, ylhäällä lämmintä, alhaalla kylmää. Punaiset pisteet vastaavat lämpimiä vaiheita, siniset pisteet huomattavia viilenemisiä. Vaaleanvihreät kirjain- ja numeromerkinnät: Reuver-kauden alajaksot, A , B ja niin edelleen.

Reuver-vaihe Alankomaiden Mainwegissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alankomaiden Mainwegin kerrostumissa Reuver-vaiheen loppu on noin 57 metrin syvyydessä. Reuver-kautta luonnehtivat lämpimänlauhkeat sekametsät mm. punapuut, suosypressit, varjostinkuuset (Sciadopitys), hevoskastanjat (Aesculus), tupelot (Nyssa), hemlokit, siipipähkinät (Pterocarya), hikkorit (Carya), rohtoparkkipuut (Eucommia) ja pyökit (Fagus).[4] Kuusi oli harvinainen koko kauden ajan, lopussa C-vaiheessa näkyy selvä männyn yleistyminen.

Reuver-kauden jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi jaetaan kolmeen päävaiheeseen A, B ja C.

  • Reuver A 3,44–3,0 miljoonaa vuotta sitten. Viileä, viilenevä; kaksi melko kylmää vaihetta, kauden lopussa lämpenevää. . Jonkin verran punapuita, männyt (Pinus) yleisiä.
  • Reuver B 3,00–2,60 miljoonaa vuotta sitten. Keskimäärin vakaampi kuin Reuver A, ei niin kylmiä kausia alussa. Lämmin, lopussa viileä ja hieman myöhemmin taas lämmin. Useimmat puut kostean ilmaston puita - tupelot, varjostinkuuset, jalavat (Ulmus) ja ambrapuut (Liquidambar); punapuut sen sijaan harvinaisia[3]
    • Reuver B1 –2,76 miljoonaa vuotta sitten.
    • Reuver B2 2,76–2,66 ,miljoonaa vuotta sitten. Lämpötila romahti hetkeksi, kylmintä noin 2,70–2,68 miljoonaa vuotta sitten, Alankomaissa heinäkuun keskilämpötila noin 10 °C.
    • Reuver B3 2,66–2,60 miljoonaa vuotta sitten. Lämmintä, Alankomaissa hetken 18 astetta 2,63 miljoonaa vuotta sitten, sen jälkeen liuku kohti jääkautta.
  • Reuver C 2,60–2,44 tai 2,70/2,60–2,54 (MIS108 eli MISG4/MIS104 – MIS 101) miljoonaa vuotta sitten (sama kuin Esi-Ludham Englannissa), lämpötila romahti kohti jääkautta, kauden alussa Alankomaissa heinäkuussa keskilämpötila 10 °C. Tuli viileää, muttei niin kylmää kuin myöhemmin Pretegelen-kaudella. 2,52 miljoonaa vuotta sitten ensimmäinen suurjäätiköityminen MIS 100 pohjoisella pallonpuoliskolla. Mänty yleisin Alankomaissa[3]

Kylmälle Reuver C:lle osuu Meinweg-savikerrostuma, ja plioseenin ja pleistoseenin rajaksi määritelty Gauss/Matuyama-magneettikausien raja.[5]

Reuver-vaihetta edelsi Brunssum-vaihe, joka päättyi Gauss-magneettikauden alkuun, johon ajoittuu Venlon savi. Reuverin alla ovat myös plioseenin Rotton- ja Hauptkies-sarjat. Red Crag -muodostuma itäisessä Etelä-Englannissa osuu Reuverin loppuun, Pretegelenin ja Tegelenin alkuun. Reuverin savimuodostuma syntyi tällä ajalla, samoin Kiezelooliet-muodostuma. Kauteen liittyy muun muassa Englannin Brielle Ground.

Tämän vaiheen jälkeen alkoi nykyisen määritelmän mukaan pleistoseeni, jonka ensi vaihe oli pretegelen-kylmäkausi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nicholas J. Roberts, René W. Barendregt, John J. Clague: Multiple tropical Andean glaciations during a period of late Pliocene warmth. Scientific Reports, 7.2.2017, nro 7, s. 41878. doi:10.1038/srep41878. ISSN 2045-2322. Artikkelin verkkoversio. en
  2. a b W.H. Zagwijn, Aspects of Pliocene and Early Pleistocene vegetation in the Netherlands. Lilbosch: Plate X.
  3. a b c Timme H. Donders: Late Neogene continental stages in NW Europe revisited (PDF) 2007. Elsevier.
  4. The Pleistocene, Tage Nilsson, s. 130, alkup lähde Zagwijn 1959
  5. Netherlands Journal of Geosciences 81 (2): 193–199 (2002)