Rettin oireyhtymä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Rettin oireyhtymä on erittäin harvinainen neurologinen sairaus[1], jota esiintyy ainoastaan naispuolisilla henkilöillä.[2] [3] Syndrooman aiheuttaja on yleensä satunnainen geenimutaatio X-kromosomin MECP2-geenissä, joka löydettiin vuonna 1999.[4] Geenilöydös on johtanut laajoihin kansainvälisiin geneettisiin ja neurologisiin tutkimuksiin.[5] Geenimutaatio todetaan verikokeella.[6] Suomessa ei tällä hetkellä juurikaan tehdä oireyhtymään liittyvää tutkimustyötä, minkä vuoksi Rett-asiantuntemus on Suomessa melko kapea-alaista. Lastenneurologi Raija Vanhala on tutkinut Rettin oireyhtymää aiemmin.[7][8] Lähin Rett-keskus löytyy Ruotsista.[9]

Rettin oireyhtymä saa aikaan vakavaa monivammaisuutta. Oireyhtymää esiintyy keskimäärin noin yhdellä 10 000–15 000:sta.[3] Itävaltalainen Andreas Rett esitti ensimmäisenä oireyhtymää koskevan kuvauksen 1960-luvulla.[10]

Kiinalaiset tiedemiehet ovat onnistuneet aiheuttamaan Rettin oireyhtymän makakille manipuloimalla geenejä.[11]

Oireet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyttövauva, jolla on geenimutaatio MECP2-geenissä, ei vaikuta syntyessään poikkeavalta. Vauvan kehitys alkaa kuitenkin taantua suurin piirtein 0,5–3 vuoden iässä[12], minkä seurauksena Rett-henkilö jää usein puhekyvyttömäksi ja vaikeasti monivammaiseksi. Voimakkaan taantumisvaiheen jälkeen tilanne saattaa pysyä pitkään ennallaan ja tytön kontaktikyky voi tulla paremmaksikin, mutta myöhemmin tapahtuu usein toinen taantumavaihe, jossa potilaan liikuntakyky voi hävitä kokonaan.[1]

Rett-henkilöillä esiintyy tyypillisinä lisäoireina jäsenten kankeutta ja käsien käyttötaidon merkittävää heikkenemistä. Erityisen tyypillistä on käsien ns. pesuliike. Nopea taantuminen voi johtaa käsien käyttötaidon katoamiseen kokonaan ja monet päätyvät pyörätuoliin. Jatkuvalla kuntoutuksella on merkittävä vaikutus niin taitojen kehittymisessä kuin niiden katoamisen ehkäisyssäkin.[4]

Osa oireista vaikuttaa samankaltaisilta kuin autismissa tai CP-vamman yhteydessä. Ennen vuoden 1999 Huda Y. Zoghbin geenilöytöä Rett-henkilöitä saatettiin diagnosoida väärin autismin kirjoon kuuluviksi tai CP-vamman omaaviksi. [13] Rett-henkilöillä on taipumus apraksiaan, ataksiaan, hyperventilaatioon, dementiaan sekä yleensä mikrokefaliaan.[14] Heillä on myös taipumus skolioosiin. Hyvin harvoissa tapauksissa oireyhtymä esiintyy lapsella niin lievänä, että kehitysvammaisuutta ei ilmene. Potilailla on varhaislapsuudessa suuri riski saada epilepsia. Syndrooma lisää hieman kuolleisuutta.[1]

On mahdollista, että tutkimusten myötä onnistutaan ajan mittaan kehittämään oireita helpottavia hoitoja. Vuonna 2007 Adrian Bird onnistui hiirimallissaan "parantamaan" MeCP2-geenimanipuloituja hiiriä.[15] [16] Vuonna 2017 julkistettiin, että ensimmäiset ihmiskokeet geeniterapian muodossa aloitetaan.[17] [18]

Rettin oireyhtymän syyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmissa tapauksissa Rettin oireyhtymän aiheuttaa sattumalta syntynyt mutaatio X-kromosomissa sijaitsevassa MECP2-geenissä.[19] Käytännössä Rettin oireyhtymä ei periydy.[20] Naisilla on kaksi X-kromosomia joista vain toinen aktivoituu solutasolla. Tämä aiheuttaa variaatioita Rett-henkilöiden välillä riippuen siitä onko kahdesta X-kromosomista aktivoitunut geenimutaation kantaja vai ei.[21] Aktivoituminen tapahtuu yleensä sattumanvaraisesti. Geenimutaatio saa aikaan muutoksia MeCP2-proteiinin tuotannossa.[22] Yli 300 erilaista variaatiota geenimutaatiosta on tavattu, joista 8 yleisintä kattaa noin 70 prosenttia tapauksista.[21]

On viitteitä siitä, että aivojen kolinerginen välittäjäainejärjestelmä saattaa toimia puutteellisesti Rettin oireyhtymässä. Selkäydinnesteen hermokasvutekijöillä (Nerve growth factor, NGF) on epäilty olevan osuutta asiaan, koska ne ovat tärkeitä aivojen etuosien kolinergisten hermosolujen kehitykselle. Aivojen neurotrofinen hermokasvutekijä (Brain-derived neurotrophic factor, BDNF) ja neuroglia-solujen hermokasvutekijä (glial cell line-derived neurotrophic factor, GDNF) ovat puolestaan tärkeitä hermokasvutekijöitä eräille aivojen dopaminergisille hermosoluille.[23]

Mustatumakkeen pigmentaation on todettu olevan normaalia vähäisempää Rettin oireyhtymää sairastavilla. Rett-potilaiden selkäydinnesteestä on löydetty lisäksi kohonneita glutamaatti- ja maitohappopitoisuuksia. Glutamaatti on aivovälittäjäaine, jonka uskotaan aiheuttavan hermovaurioita ja selkäydinnesteen korkeiden maitohappopitoisuuden on todettu liittyvän puolestaan hyperventilaatioon. Myös aivojen etuosien verenkierron vähäisyyttä ilmenee etenkin niillä potilailla, joiden oireet ovat alkaneet varhain.[23]

Joidenkin Rett-potilaiden veressä on kohonneita ammoniakkipitoisuuksia.[24]

Kuntoutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntoutuksen nopean aloittamisen kannalta on oleellista tunnistaa syndrooma mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Rettin oireyhtymää sairastavan henkilön kuntoutuksen tulee olla monimuotoista, ja se jatkuu läpi potilaan elämän. Kuntoutus on tärkeää potilaan fyysisten, motoristen ja kommunikointiin liittyvien vaikeuksien parantamisen ja ennaltaehkäisyn kannalta.[25]

Rett-oireyhtymää sairastavien kuntoutuksessa käytettäviä menetelmiä ovat esimerkiksi fysio- ja toimintaterapia sekä ratsastus- ja kommunikaatioterapia. Fysio- ja ratsastusterapian avulla on mahdollista pitää yllä ja edistää niin kehon hahmotus- kuin liikuntakykyäkin.

Kommunikaatioterapiassa hyödynnetään puheen tilalla käytettäviä kommunikaatiotapoja siten, että Rett-henkilö pystyisi ilmaisemaan itseään mahdollisimman hyvin. Rett-henkilöistä ei välttämättä näy päälle päin, kuinka suuren osan puheesta he kykenevät ymmärtämään. Puhetta korvaavat kommunikaatiomenetelmät (AAC) ovat osoittautuneet päteviksi keinoiksi kommunikaation parantamisessa.[25]

Katseohjaus tietokoneella on tuonut uusia mahdollisuuksia Rett-henkilöiden ymmärtämiseen heidän rajoitteistaan huolimatta.[26] Myös koulunkäynti ja korkeakouluopinnot saattavat onnistua katseohjauslaitteiston myötävaikutuksella, kunhan harjoitteluun panostetaan riittävästi.[27]

Myös musiikki- ja toimintaterapiasta on saatu myönteisiä kokemuksia. 

Lapsen ja koko perheen vuorovaikutusta tukeva kotikuntoutus ja siihen liittyvät menetelmät ovat erittäin tärkeitä Rett-lasten hyvinvoinnin kannalta.[4]

Kommunikointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rett-henkilöt yleensä ymmärtävät puhetta paremmin kuin voisi olettaa.[25] Osa heidän ymmärryskyvystään ja taidoistaan saattaa täten jäädä huomaamatta. Ilmaisukeinojen löytäminen, harjoittelu ja mallittaminen tukevat lapsen sosiaalisia taitoja ja kielen kehitystä. Ne auttavat Rett-henkilöä ilmaisemaan itseään monipuolisesti. Rett-henkilöt ovat yleensä sosiaalisia, joten on tärkeää toimia heidän kanssaan vuorovaikutuksessa.[28]

Rett-henkilöiden kommunikoinnissa on erityispiirteitä, jotka ottamalla huomioon ilmaisukeinot sujuvat vastavuoroisesti. On tärkeää luoda vuorovaikutukselle turvallinen ja rauhaisa ympäristö. On myös tärkeää, että kommunikoinnin ohella helpotetaan Rett-henkilön fyysistä oloa, mikäli sille on tarvetta. Erilaiset fyysiset oireet saattavat vaikeuttaa vuorovaikutuksen ottamista kommunikaatiokumppaniin hyvinkin paljon. Oireita ovat esimerkiksi hengitykseen ja vatsan toimintaan liittyvät ongelmat, Rett-henkilöille tyypilliset käsimaneerit sekä tahdosta riippumattomat liikkeet ja äännähtelyt.[20]

Musiikki on tärkeää monille Rett-henkilöille.[29] Varsinkin nuorempia Rett-henkilöitä se auttaa keskittymään ja suuntaamaan kiinnostustaan käsillä olevaan tilanteeseen.  

Rett-henkilöiden vuorovaikutustilanteisiin kuuluu ajoittain taukoja. Vuorovaikutuksen ja toiminnan rytmitys helpottavat Rett-henkilöä osallistumaan aktiivisesti vuorovaikutukseen ja kommunikointiin. Aktiivisen kommunikointihetken jälkeen Rett-henkilö saattaa tarvita tauon prosessoida keskustelua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hän haluaisi päättää yhteisen kommunikointihetken.[20]

Rett-henkilöiden kielellistä kehitystä tuetaan sanoittamalla meneillään olevaa toimintaa puhetta tai kuvia käyttäen. Kommunikointiin käy kaikenlaiset kuvat, esimerkiksi valokuvat, lehdistä leikatut kuvat tai tietokoneella tehdyt kuvat (PCS). Tärkeintä kommunikointikuvissa on, että niiden merkitystä harjoitellaan, jolloin oppiminen mahdollistuu [30]. 

Motoriset rajoitteet ja käsimaneerit saattavat vaikeuttaa kuvista osoittamista. Katseen käyttö onkin usein Rett-henkilöiden toimivin tapa ilmaista itseään.[31] Rett-henkilö pystyy usein ilmaisemaan mielipiteensä katseella osoittamalla. Täten katseen havainnointi kommunikointikumppanin osalta on tärkeää. Katseohjattavan tietokoneen käyttö sopii monelle Rett-henkilölle.[32] Ruotsissa, muissa Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa katseohjattavat tietokoneet ovat jo yleisesti käytössä Rett-henkilöillä. Suomessakin käyttö lisääntyy koko ajan.[20] Yksi tunnetuimmista katseohjauslaitteiston valmistajista on ruotsalainen Tobii.[33]

Harjoittelemalla Rett-henkilöt voivat oppia käyttämään kuvakommunikointia PCS-kuvien avulla ja myös kirjoittamaan ja lukemaan katseohjattavan tietokoneen avulla mahdollistaen koulunkäynnin ja jopa akateemiset opinnot.[34][27]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Rettin oireyhtymä RETT ry. 3.1.2012. Viitattu 7.10.2017.
  2. ↑ Kustannus Oy Duodecim: Rettin oireyhtymää aiheuttava geeni löytynyt Duodecim - Terveyskirjasto. Arkistoitu 8.10.2017. Viitattu 7.10.2017.
  3. ↑ a b Rettin oireyhtymä Autismi- ja Aspergerliitto. Viitattu 16.1.2019.
  4. ↑ a b c Rett Finland: Rettin oireyhtymä. (http://rettfinland.fi/2011/11/11/rett-esite/)+Rettin Oireyhtymä, 2011. Rett Finland. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ About Us - Rett Syndrome Research Trust Rett Syndrome Research Trust. Viitattu 4.10.2017. (englanti)
  6. ↑ Janne Suvisaari: HUSLAB - Rettin oireyhtymä, Methyl-CpG binding proteiini 2-geenin (MECP2) geenivirhe verestä huslab.fi. Viitattu 5.10.2017.
  7. ↑ Julkaisut - Raija Vanhala - Helsingin yliopiston tutkimusportaali - Helsingin yliopisto tuhat.helsinki.fi. Viitattu 4.10.2017.
  8. ↑ R. Vanhala, U. Turpeinen, P. R. Riikonen: Insulin-like growth factor-I in cerebrospinal fluid and serum in Rett syndrome. Journal of Child Neurology, December 2000, nro 12, s. 797–802. PubMed:11198494 doi:10.1177/088307380001501205 ISSN 0883-0738 Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ Nationellt Center för Rett syndrom och närliggande diagnoser Nationellt Center. Viitattu 7.10.2017. (ruotsi)
  10. ↑ http://aure.fi/rettin-oireyhtyma/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ https://www.nature.com/articles/nature16533
  12. ↑ Rettin oireyhtymä Autismi- ja Aspergerliitto. Viitattu 8.10.2017.
  13. ↑ Prashant Nair: QnAs with Huda Y. Zoghbi. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 30.8.2016, nro 35, s. 9665–9667. PubMed:27551067 doi:10.1073/pnas.1612509113 ISSN 0027-8424 Artikkelin verkkoversio.
  14. ↑ About Rett Syndrome - What is Rett Syndrome - Rettsyndrome.org www.rettsyndrome.org. Viitattu 8.10.2017. (englanti)
  15. ↑ Sir Adrian Bird, Ph.D. - Rett Syndrome Research Trust Rett Syndrome Research Trust. Arkistoitu 28.2.2021. Viitattu 8.10.2017. (englanti)
  16. ↑ Research | Adrian Bird Lab birdlab.bio.ed.ac.uk. Viitattu 8.10.2017. (englanniksi)
  17. ↑ AveXis Announcement - Delivering on Roadmap to a Cure - Rett Syndrome Research Trust Rett Syndrome Research Trust. 8.6.2017. Arkistoitu 8.10.2017. Viitattu 8.10.2017. (englanti)
  18. ↑ Roadmap to a Cure | RSRT Rett Syndrome Research Trust. Arkistoitu 9.10.2017. Viitattu 8.10.2017. (englanti)
  19. ↑ Rett-oireyhtymä – KV-tietopankki www.kvtietopankki.fi. Viitattu 4.10.2017.
  20. ↑ a b c d Virpi Hongisto, Anu Kuusisto: Rett-oireyhtymä Kommunikaatio-opas. Rett-oireyhtymä Kommunikaatio-opas, 1/2013. Kehitysvammaisten Tukiliitto. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ a b Maria Chahrour, Huda Y. Zoghbi: The Story of Rett Syndrome: From Clinic to Neurobiology. Neuron, 8.11.2007, nro 3, s. 422–437. doi:10.1016/j.neuron.2007.10.001 ISSN 0896-6273 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  22. ↑ Duodecim-lehti www.duodecimlehti.fi. Viitattu 8.10.2017.
  23. ↑ a b Rettin oireyhtymään vaikuttavat tekijät. Väitökset 18.9.-6.11.1998. Yliopisto-lehti. http://www.helsinki.fi/lehdet/yolehti/1998_20/osa4.html#Rettin%20oireyhtym%C3%A4%C3%A4n%20vaikuttavat%20tekij%C3%A4t
  24. ↑ A role for metabolism in Rett syndrome pathogenesis. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3978897/
  25. ↑ a b c Kuntoutuminen Autismi- ja Aspergerliitto. Arkistoitu 7.10.2017. Viitattu 7.10.2017.
  26. ↑ Taneli Kaalikoski: Rettin Oireyhtymä & Katseohjaus. Rettin Oireyhtymä & Katseohjaus, 2015. Rett Finland. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. ↑ a b User Joanne Picard - Tobii Dynavox www.tobiidynavox.com. Arkistoitu 7.10.2017. Viitattu 7.10.2017. (englanniksi)
  28. ↑ Kommunikaatio RETT ry. 3.1.2012. Viitattu 7.10.2017.
  29. ↑ A. Yasuhara, Y. Sugiyama: Music therapy for children with Rett syndrome. Brain & Development, December 2001, nro 23 Suppl 1, s. S82–84. PubMed:11738847 ISSN 0387-7604 Artikkelin verkkoversio.
  30. ↑ Modeling language - Tobii Dynavox www.tobiidynavox.com. Arkistoitu 7.10.2017. Viitattu 7.10.2017. (englanniksi)
  31. ↑ Robert Didden, Hubert Korzilius, Eric Smeets, Vanessa A. Green, Russell Lang, Giulio E. Lancioni: Communication in Individuals with Rett Syndrome: an Assessment of Forms and Functions. Journal of Developmental and Physical Disabilities, 2010-4, nro 2, s. 105–118. PubMed:20339577 doi:10.1007/s10882-009-9168-2 ISSN 1056-263X Artikkelin verkkoversio.
  32. ↑ Dr. Aleksandra Djukic: Rett Syndrome research & eye tracking. Rett Syndrome research & eye tracking, 2011. Rett Syndrome Center, Children’s Hospital at Montefiore, Albert Einstein College of Medicine. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  33. ↑ Rett syndrome and communication - Tobii Dynavox www.tobiidynavox.com. Arkistoitu 7.10.2017. Viitattu 7.10.2017. (englanniksi)
  34. ↑ About Us | Rett University rettuniversity.org. Viitattu 8.10.2017. (englanti)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hunter Kathy: The Rett Syndrome Handbook; International Rett Syndrome Association, 2007; ISBN 0-9770644-0-9 (Arkistoitu – Internet Archive)

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rettin_oireyhtymä&oldid=22614787”