Retikulosyytti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
retikulosyyttejä
kypsiä punasoluja

Retikulosyytti (kreik. kytos = ontelo, solu) on nisäkkäiden punasolun epäkypsä muoto[1]. Niitä vapautuu verenkiertoon, jossa ne kypsyvät lopullisesti. Retikulosyyteissä ei ole enää tumaa, mutta niissä on yhä mitokondrioita, Golgin laitteita ja ribosomeja. Näiden soluelinten avulla syntetisoidaan hemoglobiinia ja muodostetaan solun tukirankaa.

Retikulosyytin nimi tulee sanasta "reticular", joka tarkoittaa verkkomaista. Nimitys johtuu ribosomi-RNA:sta, joka näyttää sopivassa värjäyksessä verkkomaiselta.

Elimistön punasolumäärän laskiessa, esimerkiksi verenvuodon seurauksena, kasvaa punasolujen tuotanto luuytimessä ja retikulosyyttien osuus verenkierrossa. Retikulosyyttilaskennan avulla saadaan tarvittaessa luotettava kuva punasolujen muodostumisnopeudesta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tirri, R.; Lehtonen, J.; Lemmetyinen, R.; Pihakaski, S. & Portin, P.: ”retikulosyytti”, Biologian sanakirja, s. 605. Uudistetun laitoksen 3. painos. Otava, 2006. ISBN 951-1-17618-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.