Reserviläisliitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Reserviläisliitto – Reservistförbundet ry:n tunnus

Reserviläisliitto – Reservistförbundet ry (RES, vuosina 1955–1996 Reservin Aliupseerien Liitto – Reservunderofficersförbundet ry, RAUL, vuosina 1996–2017 Reserviläisliitto – Reservin Aliupseerien Liitto – Reservistförbundet – Reservunderofficersförbundet ry)[1] on yli 48 000 jäsenellään Suomen suurin maanpuolustusjärjestö.[2][3] Liittoon kuuluu 18 maakunnallista piiriä, joiden alaisuudessa on 317 jäsenyhdistystä.[4]

Henkilöjäsenet kuuluvat liittoon jäsenyhdistyksensä kautta. Liittoon voi periaatteessa kuulua kuka tahansa täysi-ikäinen Suomen kansalainen, mutta jäsenyysehdot vaihtelevat yhdistyksittäin.

Reserviläisliiton toiminnan tarkoitus on ylläpitää maanpuolustustaitoa, -kykyä ja -tahtoa. Liiton yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, urheilu, sotilaskoulutus, maastotoiminta ja maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Veteraanien tukitoiminta ja muu perinnetyö on myös yleistä. Liiton äänenkannattajana toimii Reserviläinen-lehti.

Liiton puheenjohtaja on Kari Salminen. Varapuheenjohtajina toimivat Lotta Nissi, Pasi Parkkila ja Mats Fagerström.[5]

Liiton toiminnanjohtajana on toiminut 1. elokuuta 2021 alkaen Minna Nenonen.[6] Hänen lisäkseen liiton toimistolla Helsingin Döbelninkadulla työskentelee viisi muuta toimihenkilöä.[7]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reservin Aliupseerien Liiton perustamisen muistolaatta Helsingin suojeluskuntatalon seinässä.

1940-luvun luvun lopun uusi yhteiskunnallinen tilanne käynnisti maanpuolustustyön uudelleen. Koko maassa alettiin perustaa uusia reservin aliupseeriyhdistyksiä sekä jatkaa ennen sotia perustettujen yhdistysten toimintaa. Reservinaliupseeriyhdistysten lukumäärän lisääntyessä vuosi vuodelta tehtiin pääkaupunkiseudulla aloite valtakunnallisen keskusjärjestön perustamisesta. Aloitteen perusteella kokoontuivat Helsingin, Tampereen, Valkeakosken ja Hämeenlinnan yhdistysten edustajat valmistelemaan asiaa Hämeenlinnan Alipäällystökerholle Poltinahon kasarmille keväällä 1954. Kokouksessa valittiin toimikunta kehittämään edelleen valtakunnallisen liiton perustamista. Reservin Aliupseerien Liiton perustamiskokous pidettiin ravintola Motissa Helsingin suojeluskuntatalolla 17. huhtikuuta 1955.[8] Kokoukseen oli kutsuttu edustaja 28 yhdistyksestä, joista vain yksi jätti lähettämättä edustajansa paikalle. Valtakunnallinen järjestö sai nimekseen Reservin Aliupseerien Liitto ry.

Liitto merkittiin virallisesti yhdistysrekisteriin syyskuussa 1955, kun ennen sotia toiminut Suomen Reservin Aliupseeriliitto ry oli ensin lakkautettu. Paikallisten aliupseeriyhdistysten toimintaa johdettiin aluksi suoraan Reservin Aliupseerien Liitosta Helsingistä. Yhdistysten lukumäärän kasvaessa voimakkaasti toiminnan hallinnointi alkoi tuottaa vaikeuksia. Vuonna 1957 alettiin perustaa aliupseeripiirejä. Piirien määrä kasvoi nopeasti: kun vuoden 1957 lopussa oli toiminnassa vasta viisi piiriä, kolmen vuoden kuluessa oli perustettu koko maan kattava 18 piirin verkosto. Vuonna 1995 tehdyllä sääntömuutoksella liitto muuttui kaikille avoimeksi maanpuolustusjärjestöksi. Samassa yhteydessä liiton uudeksi nimeksi otettiin Reserviläisliitto – Reservin Aliupseerien Liitto ry. Valtaosa liiton jäsenyhdistyksistä on muuttanut sääntöjään vastaavasti.lähde?

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomeen perustettiin uusia reserviläisyhdistyksiä ja vanhoihin ja uusiin yhdistyksiin liittyi paljon uusia jäseniä. Myös Ahvenanmaalle perustettiin tässä yhteydessä uusi järjestö Ålands Reservister rf. Ahvenanmaan reserviläisyhdistys on merkittävä asia, sillä alue on demilitarisoitu, eikä siellä esimerkiksi voi järjestää mitään aseellista Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) toimintaa. Yhdistysvapauden ansiosta sinne voitiin kuitenkin perustaa reserviläisyhdistys.[9][10][11]

Piirit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Etelä-Hämeen Reserviläispiiri ry
  • Etelä-Karjalan Reserviläispiiri ry
  • Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry
  • Helsingin Seudun Reserviläispiiri ry
  • Kainuun Reserviläispiiri ry
  • Keski-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry
  • Keski-Suomen Reserviläispiiri ry
  • Kymenlaakson Reserviläispiiri ry
  • Lapin Reserviläispiiri ry
  • Pirkanmaan Reserviläispiiri ry
  • Pohjois-Karjalan Reserviläispiiri ry
  • Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry
  • Pohjois-Savon Reserviläispiiri ry
  • Päijät-Hämeen Reservipiiri ry
  • Satakunnan Reserviläispiiri ry
  • Suur-Savon Reserviläispiiri ry
  • Uudenmaan Reserviläispiiri ry
  • Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Reserviläisliitto – Reservistförbundet ry Yhdistysrekisterin tietopalvelu. Helsinki: Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 20.4.2021.
  2. ↑ Liitto Reserviläisliitto. Viitattu 30.12.2022.
  3. ↑ Liity jäseneksi Reserviläisliitto. Viitattu 30.12.2022.
  4. ↑ Piirit Reserviläisliitto. Viitattu 30.12.2022.
  5. ↑ Luottamus- ja toimihenkilöt Reserviläisliitto. Viitattu 8.5.2023.
  6. ↑ Reserviläisliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi Minna Nenonen Reserviläisliitto. Viitattu 30.12.2022.
  7. ↑ Yhteystiedot Reserviläisliitto. Viitattu 30.12.2022.
  8. ↑ MERIRESERVILÄISET ry: 50 vuotta MERIRESERVILÄISTOIMINTAA reservilaisliitto.fi. Arkistoitu 20.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  9. ↑ Demilitarisoidulle Ahvenanmaalle reserviläistoimintaa - Ruotuväki ruotuvaki.fi. 19.7.2022. Viitattu 30.12.2022.
  10. ↑ Jäsenyhdistykset Reserviläisliitto. Viitattu 30.12.2022.
  11. ↑ Etusivu Ålands Reservister rf. Viitattu 30.12.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Reserviläisliitto&oldid=22135369”