Reformatski-reaktio
Reformatski-reaktio on aldehydien tai ketonien kondensaatioreaktio α-haloestereiden kanssa sinkin läsnä ollessa. Tuotteena reaktiossa muodostuu β-hydroksiesteri. Reaktio on saanut nimensä löytäjänsä venäläisen kemistin Sergei Reformatskin mukaan.
Reaktion mekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reformatskireaktion lähtöaineena ovat aldehydi tai ketoni ja useimmiten α-haloesteri. Haloesterin tilalla lähtöaineena voi olla myös α-halonitriili, α-haloketoni tai disubstituoitu α-haloamidi. Reformatski-reaktion ensimmäisessä vaiheessa muodostuu α-haloyhdisteestä ja sinkkimetallista organosinkkivälituote. Sinkin lähteenä voidaan käyttää myös dialkyylisinkkijohdannaisia tai reaktiivisempaa sinkin ja kuparin metalliseosta. Tämä välituote sisältää sekä sinkin ja hiilen välisen että sinkin ja hapen välisen sidoksen ja muistuttaa rakenteeltaan enolaatteja. Tämä välituote on nukleofiilinen ja reagoi elektrofiilisen aldehydin tai ketonin karbonyyliryhmän kanssa. Näin syntyvän tuotteen hydrolyysi johtaa β-hydroksiesteriin.[1][2][3] Mikäli reaktiossa käytettävä aldehydi on aromaattinen, tapahtuu Reformatski-reaktion yhteydessä myös eliminaatioreaktio, joka tuottaa tyydyttymättömän konjugoidun esterin[2].
Reformatski-reaktio toimii myös intramolekylaarisesti, jolloin tuote on rengasrakenteinen. Erityisen hyvin se toimii viisi- tai kuusiatomisia renkaita muodostaville lähtöaineille.[1] Jos Reformatski-reaktioissa käytetään kiraalisia apuaineita, voidaan saavuttaa hyvä enantio- ja diastereoselektiivisyys[2], jolloin reaktio soveltuu hyvin monia stereokeskuksia sisältävien molekyylien synteesiin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Francis A. Carey & Richard J. Sundberg: Organic Chemistry B: Reactions and synthesis, s. 657–658. Springer, 2007. ISBN 978-0-387-68350-8. (englanniksi)
- ↑ a b c Michael B. Smith & Jerry March: March's Advanced Organic Chemistry, s. 1326–1328. John Wiley & Sons, 2007. ISBN 978-0-471-72091-1. (englanniksi)
- ↑ Robert H. Crabtree: The Organometallic Chemistry of The Transition Metals, s. 424. 4th Edition. John Wiley & Sons, 2005. ISBN 0-471-66256-9. (englanniksi)