Refeeding-oireyhtymä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Refeeding-oireyhtymä on oireyhtymä, joka syntyy silloin, kun vaikeasti aliravittua henkilöä ruokitaan liikaa ja liian nopeasti. Sen oireita ovat rytmihäiriöt, elektrolyyttien epätasapaino ja delirium.[1] Pahimmillaan oireyhtymä voi johtaa kuolemaan.[2]

Oireyhtymän kehittymisen ehkäisemiseksi aliravitsemuksen hoidossa on tärkeää tarjota potilaalle ruokaa kasvavassa määrin niin, että ensin potilas syö vain pieniä annoksia. Hoidon jatkuessa annoskokoa kasvatetaan päivä kerrallaan vähitellen, jotta potilaan elimistö saa aikaa tottua aiempaa suurempaan energian määrään.[2]

Ensimmäisen kerran oireyhtymä kuvattiin toisen maailmansodan yhteydessä, jolloin sitä esiintyi keskitysleireiltä vapautuneilla entisillä vangeilla. Refeeding-oireyhtymää esiintyy myös anoreksiapotilailla, nopeasti laihtuneilla potilailla ja tietyillä pitkäaikaissairailla potilailla, joilla on ollut pitkään aliravitsemustila. Esimerkiksi syöpäpotilailla, alkoholisteilla, pitkään paastonneilla tai lihavuusleikkaukseen osallistuneilla potilailla voi esiintyä aliravitsemusta.[2]

  1. refeeding-oireyhtymä Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 25.5.2024.
  2. a b c Ukkola, Olavi: Refeeding-oireyhtymä: salakavala yllättäjä aliravitsemuksen hoidossa. Duodecim, 2007, 123. vsk, nro 7, s. 807 - 811. Artikkelin verkkoversio.