Rangaistusluettelo
Rangaistusluettelo oli aiemmin Suomessa tuomioistuinten pitämä rekisteri vapausrangaistuksiin tuomituista henkilöistä.
Säännökset rangaistusluettelosta 1930-luvun Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vapausrangaistuksiin tuomituista henkilöistä oli pidettävä rangaistusluetteloa yleisissä alioikeuksissa. Luetteloon merkittiin rikoksentekijän nimi, ammatti ja asuinpaikka, rikoksen laatu, vapausrangaistuksen laji ja määrä sekä kaikki muut rangaistusseuraamukset, lainkohta, johon rangaistus perustui, ja päivä, jolloin tuomio ja tuomitusta esitetty papintodistus oli annettu sekä papintodistuksen numero ja kirkonkirjan sivu. Jos asianosainen oli ilmoittanut tyytymättömyyttä tuomioon tai jos tuomittu pidettiin vangittuna, tämä merkittiin myös luetteloon.[1][L 1]
Jos vangittu henkilö oli tuomittu vapausrangaistukseen, tuomari maalla ja alioikeus kaupungissa oli velvollinen viimeistään neljän päivän kuluessa lähettämään läänin maaherralle täytäntöönpanoa varten tuomittua koskevan otteen rangaistusluettelosta. Myös vankipassiin oli merkittävä ne ilmoitukset, joiden nojalla täytäntöönpanoon saattoi ryhtyä, jos se alkoi ennen kuin tuomio oli saavuttanut lainvoiman.[1]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lakiviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asetukset 20.11.1896 ja 9.7.1918.