Ramiro II (León)
| Ramiro II | |
|---|---|
 | |
| Leónin kuningas | |
| Valtakausi | 930–951 |
| Edeltäjä | Alfonso IV |
| Seuraaja | Ordoño III |
| Syntynyt | n. 900 |
| Kuollut |
951 León |
| Puoliso |
Adosinda Gutiérrez Urraca Sánchez Pamplonalainen |
| Lapset |
Ordoño III Teresa Leonilainen Sancho I Elvira Ramírez |
| Suku | Asturia |
| Isä | Ordoño II |
| Äiti | Elvira Menéndez |
| Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
Ramiro II (noin 900 – 951) oli Pyreneiden niemimaan luoteiskolkassa keskiajalla sijainneen Leónin kuningas vuosina 930–951.[1]
Nousu kuninkaaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ramiron isä Ordoño II oli hallinnut Leónia vuosina 910–925. Ordoñon kuoltua vallan peri tämän veli Fruela II, jonka valtakausi jäi vuonna 925 lyhyeksi, sillä Ordoñon pojat Alfonso IV ja Ramiro II nousivat kapinaan setäänsä vastaan ja syrjäyttivät tämän. Tällöin valtaan nousi Alfonso IV, joka kuitenkin luopui vuonna 930 kruunusta veljensä Ramiro II:n hyväksi. Kun Alfonso yritti vuoden kuluttua paluuta valtaan, Ramiro II vangitsi ja sokaistutti valjensä ja telkesi tämän sen jälkeen luostariin. Saman kohtalon kokivat myös kolme Fruela II:n poikaa, jotka myös olivat olleet potentiaalisia vallantavoittelijoita.[2]
Ramiro II saavuttaa menestystä muslimien vastaisessa taistelussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ramiro II pyrki aktiivisesti vastustamaan Córdoban kalifaattia. Hallituskautensa alussa hän tuki Toledon epäonnisia kapinallisia ilman sanottavaa menestystä, mutta vuonna 933 hänen onnistui lyödä muslimien joukot lähellä Osman linnoitusta ja pakottaa Zaragozan kuvernööri maksamaan pakkoveroa.[2]
Kalifi Abd ar-Rahman III kokosi suuren armeijan ja marssi 939 kohti Dueron laakson tärkeintä linnoitusta Zaragozaa. Ramiro II kohtasi joukot 1. elokuuta Simancasin lähellä ja muutama päivä myöhemmin Alhandegassa lähellä Salamancaa ja löi muslimit kummassakin taistelussa. Kalifi joutui pakenemaan henkensä edestä, eikä hän tämän jälkeen enää ottanut henkilökohtaisesti osaa sotaretkiin.[3]
Ramiro II:n sisäiset ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka Ramiro II saavutti alkuun menestystä aggressiivisella muslimien vastaisella toiminnallaan, Kastilian kreivin Fernán Gonzálezin (923–970) kapinointi esti tehokkaasti menestyksen jatkossa. Kreivi tuki hallituskautensa alussa Ramiro II:ta, mutta vuonna 943 hän nousi kapinaan. Ramiro II hyökkäsi aikailematta Gonzálesin kimppuun, voitti tämän ja heitti vankilaan – vain päästääkseen kreivin kahden vuoden jälkeen takaisin vapauteen ja palautettuaan tälle takaisin Kastilian kreivikunnan.[4]
Ramiro II:n perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ramiro II:n aikana León oli kristityn Espanjan johtava valtio. Kuningas otti käyttöön tittelin imperator (kuningasten kuningas) mahdollisesti päästäkseen myös arvonimissä samalle tasolle vuonna 939 Simancasissa voittamansa Abd ar-Rahman III:n kanssa: tämähän oli noussut valtaan emiirinä, mutta julistautunut vuonna 929 kalifiksi.[5] Tutkijoiden keskuudessa ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä siitä, tunnustivatko muut kristityt hallitsijat Ramiro II:n ylikuninkaaksi ja oliko keisarikunta näin todella olemassa.[6]
Cordoban kalifaatissa Ramiro II:n muisto vuoden 939 voittajana säilyi pitkään,[7] mutta Ramiron kuoltua tammikuussa 951 maa ajautui sisäisiin vaikeuksiin. Kuninkaan perijöiden taistelu vallasta mahdollisti kalifien puuttumisen Leónin asioihin. Myös vanha vastustaja, Kastilian kreivi Fernán González, sekä Navarran kuningas García sekaantuivat valtataisteluun.[4]
Ramiro II:n perhe ja seuraajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ramiron ensimmäinen vaimo oli hänen serkkunsa Adosinda Gutiérrez, kreivi Gutierre Osorion ja Aldonza Menéndezin tytär ja Galician piispa Rudesindin serkku.[8] Tästä ensimmäisestä avioliitosta syntyneet ja täysi-ikäiseksi eläneet lapset olivat kuninkaaksi Ramiron jälkeen kohonnut Ordoño III (951–956) sekä Teresa Ramírez, Navarran kuninkaan Garcían puoliso.
Ramiron toinen vaimo oli Urraca, Pamplonan eli Navarran kuninkaan Sancho I:n tytär. Tästä avioliitosta syntyi poika Sancho I, joka oli kuninkaana velipuolensa jälkeen (956–966).[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- O’Callaghan, J.F.: A history of Medieval Spain. United Kingdom: Cornell University, 1975. ISBN 0-8014-0880-6. (englanniksi)
- The New Encyclopaedia Britannica. Volume 1, Micropaedia. Chicago: Encycopaedia Britannica Inc., 1986. ISBN 0-85229-434-4. (englanniksi)
- Rodríguez Fernández, J.: Ramiro II, rey de León. Burgos: La Olmeda, 1998. ISBN 84-89915-01-6. (espanjaksi)
- Torres Sevilla, M.: Linajes nobiliarios de León y Castilla. Siglos IX-XIII. Espanja: Junta de Castilla y León, 1999. ISBN 84-7846-781-5. (espanjaksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Edeltäjä: Alfonso IV |
Leónin kuningas 930–951 |
Seuraaja: Ordoño III |
| ||||||||||||||||||
