Rajut kuviot

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rajut kuviot
Five Easy Pieces
Five-easy-pieces-juliste.jpg
Ohjaaja Bob Rafelson
Käsikirjoittaja Bob Rafelson
Adrien Joyce
Tuottaja Bob Rafelson
Richard Wechsler
Säveltäjä Frédéric Chopin
Wolfgang Amadeus Mozart
Johann Sebastian Bach
Kuvaaja László Kovács
Leikkaaja Christopher Holmes
Lavastaja Toby Carr Rafelson
Pääosat Jack Nicholson
Karen Black
Susan Anspach
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Ensi-ilta 1970
Kesto 96 min
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Rajut kuviot (Five Easy Pieces) on Bob Rafelsonin ohjaama yhdysvaltalainen draamaelokuva vuodelta 1970. Sen pääosaa esittää Jack Nicholson, ja muissa rooleissa nähdään Karen Black, Susan Anspach, Ralph Waite ja Sally Struthers. Käsikirjoituksen teki Rafelson yhdessä Adrien Joycen kanssa.[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet:[2][3]

Elokuva kertoo levottomasta ja helposti ärsyyntyvästä öljynporaustyöntekijästä Bobby Dupeasta, joka on jättänyt taakseen sivistyskotinsa ja tulevaisuutensa lahjakkaana konserttipianistina muttei ilmeisesti ole kertonut taustastaan nykyisille työtovereilleen.

Kun hänen tarjoilijavaimonsa Rayette tulee raskaaksi ja paras ystävä Elton pidätetään huoltoaseman ryöstöstä, Bobby ottaa yllättäen lopputilin ja lähtee tapaamaan konserttipianistina työskentelevää sisartaan Partitaa Los Angelesiin. Sisko kertoo heidän isänsä olevan tekemässä kuolemaa ja kehottaa Bobbya tulemaan tapaamaan isää vuosien jälkeen heidän lapsuudenkotiinsa Washingtonin osavaltiossa.

Bobby ottaa vastahakoisesti matkalle mukaansa Rayetten, koska tämä on uhannut tappaa itsensä jos Bobby jättää hänet. Ajomatkalla pohjoiseen he ottavat kyytiin kaksi naista, jotka ovat matkalla Alaskaan. Kuuluisassa kohtauksessa seurue lentää ulos tienvarsiravintolasta jouduttuaan riitaan joustamattoman tarjoilijan kanssa erikoistilauksistaan.

Perillä Bobby jättää vaimonsa motellihuoneeseen ja jatkaa matkaansa Pugetinsalmen saaressa sijaitsevaan perheensä kotiin. Siellä hän löytää Partitan leikkaamassa isänsä hiuksia, mutta isä ei vaikuta tunnistavan poikaansa. Illallisella hän tapaa viulistiveljensä ja tämän pianistimorsiamen Catherinen. Bobby ja Catherine ihastuvat ja harrastavat seksiä.

Rayette kyllästyy yksinäiseen motelliin ja ilmestyy Dupean perheen taloon ennalta ilmoittamatta. Luokkaerot kärjistyvät kun perheen nokkava tuttava Samia pilkkaa Rayettea, mistä Bobby suuttuu. Bobby yrittää saada Catherinea lähtemään matkaansa, mutta tämä ei suostu. Bobby ja Rayette lähtevät pois talosta yhdessä, mutta heidän pysähtyessään huoltamolla Rayette menee kahvilaan ja Bobby liftaa yllättäen pohjoiseen menevän rekan kyytiin ja jättää Rayetten ja autonsa huoltamolle.

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Jack Nicholson  … Robert Eroica Dupea  
 Karen Black  … Rayette Dipesto  
 Susan Anspach  … Catherine Van Oost  
 Lois Smith  … Partita Dupea  
 Ralph Waite  … Carl Fidelio Dupea  
 Billy "Green" Bush  … Elton  
 Irene Dailey  … Samia Glavia  
 Toni Basil  … Terry Grouse  
 Helena Kallianiotes  … Palm Apodaca  
 William Challee  … Nicholas Dupea  
 John Ryan  … Spicer  
 Fannie Flagg  … Stoney  
 Marlena MacGuire  … Twinky  
 Sally Struthers  … Shirley, "Betty"  
 Lorna Thayer  … tarjoilija  
 Richard Stahl  … äänitysteknikko  

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jack Nicholson oli roolityöstään Oscar-ehdokkaana. Elokuva vauhditti Nicholsonin uraa hänen Easy Riderissa tekemänsä roolin jatkona ja oli alku Nicholsonin ja Rafelsonin neljän elokuvan mittaiselle yhteistyölle. Karen Black oli ehdolla parhaan naissivuosan sarjassa ja sai roolityöstään Golden Globe -palkinnon.

Rajut kuviot oli Oscar-ehdokkaana myös parhaan elokuvan ja parhaan alkuperäiskäsikirjoituksen sarjoissa sekä neljässä Golden Globe -palkintokategoriassa.

VideoHound’s Golden Movie Retriever antaa Rajuille kuvioille täydet neljä tähteä ja kehuu etenkin päänäyttelijöiden suorituksia.[1] Myös Roger Ebert antoi elokuvalle täydet neljä tähteä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Five Easy Pieces, VideoHound’s Golden Movie Retriever. Gale, 2008. Haettu 18.11.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen).
  2. a b Five Easy Pieces, Roger Ebert 16.3.2003. Viitattu 18.11.2016.
  3. Dirks, Tim: Five Easy Pieces, Filmsite.org. Viitattu 18.11.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]