Rajarauha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Rajarauha on kahden valtion välisellä rajalla vallitseva sovinnon tila, johon ei liity rajakahakoita tai muita levottomuuksia.[1] Usein naapurivaltiot ovat tehneet valtiosopimuksia rajaselkkausten ja paikallisten rajatapahtumien selvittämismenettelyistä.[2]

Suomi ja Neuvostoliitto solmivat 1. kesäkuuta 1922 sopimuksen rajarauhan turvaamisesta. Sen syynä oli Itä-Karjalassa vuosina 1921–1922 sattuneet levottomuudet eli Itäkarjalaisten kansannousu. Sopimuksen mukaan Laatokasta Pohjoiseen jäämereen kulkevan maarajan kummallekin puolelle muodostettiin rajavyöhyke, jolla liikkumista ja oleskelua rajoitettiin ja sovittiin vyöhykkeellä sijaitsevista asevoimista.[1] Vuonna 1948 tehtiin uusi sopimus, jonka mukaan rajaselkkausten ja rajatapahtumien selvittäminen kuuluu rajavaltuutetuille. Vakavien tapausten selvittämisen hoitavat diplomaatit, vaikka niiden tutkiminen kuuluukin rajavaltuutettujen tehtäviin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Iso tietosanakirja, Otava 1931–1939.
  2. a b Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.