Raitavesikobra
| Raitavesikobra | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
| Heimo: | Myrkkytarhakäärmeet Elapidae |
| Suku: | Kobrat Naja |
| Alasuku: | Vesikobrat Boulengerina |
| Laji: | annulata |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
 Raitavesikobran levinneisyys |
|
| Alalajit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
Raitavesikobra (Naja annulata) on myrkkytarhakäärmeiden heimoon kuuluva käärmelaji. Se kuuluu kobrien sukuun (Naja) ja vesikobrien alasukuun (Boulengerina). Raitavesikobra saattaa olla liikkeellä sekä yöllä että päivällä[3].
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raitavesikobra kasvaa 1,4–2,7 metriä pitkäksi. Sen ruumiinrakenne on lieriömäinen, pää on lyhyt ja suomut ovat pehmeät. Käärmeen pääväri on punaruskea ja sillä on mustia raitoja. Raitavesikobran itäisellä N. a. stormsi -alalajilla on raitoja vain kaulassa.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raitavesikobraa tavataan Länsi- ja Keski-Afrikassa. Sitä esiintyy metsissä, savanneilla, järvissä ja joissa.[3]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji syö kaloja ja sammakkoeläimiä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wagner, P., Branch, W.R., Safari, I., Chenga, J., Gonwouo, N.L., Kusamba, C. & Zassi-Boulou, A.-G.: Naja annulata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
- 1 2 Uetz, Peter & Freed, Paul & Hošek, Jiří (toim.): Naja annulata The Reptile Database. Reptarium. Viitattu 15.7.2020. (englanniksi)
- 1 2 3 4 O’Shea, Mark & Halliday, Tim: Matelijat ja sammakkoeläimet, s. 158. Suomentanut Sari Welling-Hirvonen. Helsinki: Readme.fi, 2009. ISBN 978-952-220-174-4