Ragni Karlsson
Ragnhild (Ragni) Emilia Karlsson (28. huhtikuuta 1894 Parainen – 25. marraskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen agronomi ja toimittaja. Karlsson oli yksi suomenruotsalaisen työväenliikkeen keskeisimmistä naisvaikuttajista. Kirjoittaessaan hän käytti myös nimimerkkejä ”Skuggspel”, ”Inga R.” ja ”Kyrkstöten”.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ragni Karlsson syntyi Paraisilla opettaja Karl Julian Karlssonin ja Aina Emilia (Emmy) Schaumanin (1865–1936) ainoana lapsena.[2] Hänen isänsä toimi myös kansanedustajana, ja äiti puolestaan oli naisten äänioikeusliikkeen aktiivi, joka perusti Ahvenanmaan ensimmäisen naisyhdistyksen. Isän kuoltua vuonna 1911 Emmy ja Ragni Karlsson muuttivat Hollolasta hankkimalleen pientilalle. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Lovisa gymnasiumista 1914 ja aloitti maa- ja metsätaloustieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Vähävaraisena Karlsson joutui työskentelemään opiskelujensa ohessa ja suoritti loppututkintonsa vasta 1925.[1]
Karlsson oli toiminut sosiaalidemokraattisen Arbetarbladetin avustajana jo vuodesta 1923, mutta lähti varsinaisesti työväenliikkeeseen vuonna 1929, jolloin hänet palkattiin Pienviljelijäin Liiton kiertäväksi neuvojaksi.[1] Karlsson keskittyi maatalousneuvontaan Elli Kalliorannan vastatessa liiton kotitalousneuvonnasta.[3] Pienviljelijäin Liiton naistoimikunnan ohella Karlsson vaikutti muun muassa Helsingfors Svenska Arbetarföreningissä ja Finlands Svenska Arbetarförbundin naiskomiteassa. 1930-luvun lopussa Karlsson keräsi varoja Espanjan sisällissodan tasavaltalaisille ja kuului jatkosodan aikana niin sanottuun rauhanoppositioon.[1] Karlsson oli aktiivisesti mukana myös juutalaispakolaisten avustamiseksi perustetussa kansalaiskomiteassa.[4]
Karlsson jatkoi Pienviljelijäliitossa vuoteen 1947 ja toimi sen jälkeen Folkets bildningsförbundin sihteerinä 1947–1948.[2] Sotavuosien jälkeen hän kuului SDP:n puolueoppositioon ja siirtyi 1947 SKDL:n sisällä vaikuttaneeseen Sosialistiseen yhtenäisyyspuolueeseen. Samana vuonna Karlsson ja Atos Wirtanen perustivat sanomalehti Ny Tidin, josta tuli SKDL:n ruotsinkielinen äänenkannattaja.[1] Karlsson oli myös kansankäräjien jäsen 1944–1952.[2]
Karlsson kuoli 79-vuotiaana marraskuussa 1973. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Sundelin, Anna: ”Ragni Karlsson och den finlandssvenska arbetarrörelsen”, Klasskamp på svenska : aktörer, ideér och erfarenheter i 1900-talets finlandssvenska arbetarrörelse, s. 123–153. Papers on Labour History 10. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2022. ISBN 978-952-74660-7-0. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b c Vem och vad? : Biografisk handbok 1967, s. 271. Helsingfors: Schildts, 1966. Projekt Runeberg.
- ↑ Manninen, Kirsti: Omat avaimet : maa- ja kotitalousnaisten yhteistyön ja neuvonnan historiaa, s. 161. Helsinki: Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, 2016. ISBN 978-952-53024-7-9.
- ↑ Sana, Elina: Kuoleman laiva S/S Hohenhörn : juutalaispakolaisten kohtalo Suomessa, s. 216-217. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-02921-8-4.
- ↑ Ragni Karlsson Billion Graves. Viitattu 1.4.2022.