Pykriitti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pykriitin tekoon vaadittu sahanpuru ja vesi oikeassa sekoitussuhteessa.
Kiväärin luodin osumia pykriittilohkossa.

Pykriitti on puukuiduista, kuten sahanpuruista ja/tai selluloosasta, kuten paperi (~14 paino-%) sekä jäästä (~86 paino-%) valmistettu komposiittimateriaali.

Pykriitti on tavallista jäätä kovempaa eikä pirstoudu yhtä helposti siihen kohdistetusta iskusta. Pykriitin pienen lämmönjohtavuuden vuoksi se on hitaasti sulavaa. Pykriittiä voidaan muokata haluttuun muotoon ennen jäädytystä. Jäätyessään pykriitti laajenee. Yli –15 °C lämpötilassa pykriitti vajoaa oman painonsa alla.[1]

Nimensä pykriitti on saanut brittiläisen keksijän Geoffrey Pyken mukaan. Pyke ideoi toisen maailmansodan aikana valtavaa, pykriitistä valmistettua Habakkuk -lentotukialusta. Idean mukaan alusta olisi sen valtavan koon ja pykriitin ominaisuuksien vuoksi ollut hankala upottaa. Prototyyppi rakennettiin vuonna 1943 – varsinaista alusta ei koskaan käytetty.[2]

Hollannin Eindhovenin teknillisen yliopiston tutkijat rakensivat vuonna 1994 Pohjois-Karjalan Juukaan pykriitistä siihen saakka maailman suurimman jääkupolin. Kupoli liittyi hankkeeseen, jossa tutkittiin pykriitin käyttöä rakentamisessa. Rakennelma oli läpimitaltaan 30 metriä ja korkeudeltaan 10 metriä. Valmistukseen käytettiin kookasta ilmatäytteistä muottia.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]