Pyhän Nikolaoksen kirkko (Kotka)
| Pyhän Nikolaoksen kirkko | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Sijainti | Kotka |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Kotkan ortodoksinen seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1799–1801 |
| Suunnittelija | Jakov Perrin |
| Materiaali | kivi |
| Tyylisuunta | Uusklassismi |
 |
|
Pyhän Nikolaoksen kirkko on Kotkassa sijaitseva Kotkan ortodoksisen seurakunnan pääkirkko. Kirkko on rakennettu vuosina 1799–1801 arkkitehti Jakov Perrinin piirrosten mukaan.[1] Rakennus on huomattava venäläisen uusklassismin edustaja Suomessa.[2]
Pyhän Nikolaoksen kirkko on peräisin Ruotsinsalmen linnoituskaupungin ajalta,[2] jolloin venäläiset rakensivat Kymin alueelle Ruotsinsalmen–Kyminlinnan kaksoislinnoituksen ja Kotkansaarelle syntyi linnoituskaupunki. Kirkko on nyky-Kotkan vanhin rakennus.[1] Sen ympärillä sijaitsee Isopuisto.
Kirkko vihittiin Mirin arkkipiispan Pyhän Nikolauksen ihmeidentekijän kunniaksi. Pyhä Nikolaos on yksi ortodoksisen kirkon arvostetuimmista pyhistä, hän on muun muassa matkalijoiden, merenkävijöiden ja kalastajien suojeluspyhimys. Venäjän keisarikunnan ja monien muiden maiden ja kaupunkien suojelija.lähde?
Rakennushistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puupyhättö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen nykyistä kivikirkkoa Kotkan seudulla on jo ollut muita ortodoksisia pyhätöjä. Ensimmäinen ortodoksinen puukirkko sijaitsi Kotkansaaren pohjoisen puoleisessa osassa, kasarminrakennusten vieressä. Kirkko mainitaan vihityn vuonna 1795. Samana vuonna, pyhän Nikolaoksen päivänä 6.12.1795, kreivi Suvorovin mainitaan vierailleen kirkossa ja jopa lukeneen epistolatekstin jumalanpalveluksen yhteydessä. Puukirkon viereen rakennettiin lopulta myös Pyhän Nikolaoksen kivikirkko.[3]
Kivikirkon rakennusvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uuden Pyhän Nikolaoksen kivikirkko vihittiin 14. lokakuuta 1801. Kirkon piirustukset laatinut Jakov Perrin ei sairautensa vuoksi ilmeisesti koskaan päässyt paikanpäälle Ruotsinsalmeen valvomaan rakentamista. Arkkitehti sairasti Pietarissa ja kuoli 23.5.1800. Hänen sijastaan Ruotsinsalmen linnoitukseen joutuikin matkustamaan myös amiraliteetissä työskennellyt arkkitehti Miller. Lisäksi Miller suunnitteli kirkon ikonostaasin.[3]
Kirkon arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyhän Nikolaoksen kirkon ulkoasua kuvattiin vuosisadan vaihteessa seuraavasti: “Pieni kirkko on tiilistä rakennettu, seinät valkoisiksi rapatut, ja näyttää erittäin somalta viheriässä ympäristössään. Pitkäkkään rakennuksen koillisosan yli kaareutuu jokseenkin suuri kupukatto, jossa on ikkunoita ympäri. Kupukatto kohoaa yli kirkon pääosan, josta kaksi uloskäytävää johtaa, kumpikin eri tahoilleen. Uloskäytävien yli on rakennettu kattovarustuksia, joita rivi yksinkertaisia kivipatsaita kannattaa. Pääsisäänkäytävä, jonka yläpuolella kellotapuli kohoaa, on lounaispuolella. Torni päättyy omituiseen, terävään huippuun, joka ylinnä kannattaa palloa ja ristiä. Tornissa on yksi suuri ja kaksi pienempää sekä muutamia pikkukelloja.”[3]
Julkisivut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]On arvioitu, että kirkon pylväspäädyt olisi lisätty vasta myöhemmässä korjauksessa (1808-1809). Suomen sodan aikainen korjaustyö onkin ollut merkittävä edellä esitettyjen kustannusarvioidenkin valossa. Edellä on kuitenkin todettu, että portiikit kuuluivat jo vuonna 1801 vihittyyn kirkkoon.[3]
Interiööri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkkoon on neljä sisäänkäyntiä: kolme yleisölle kunkin julkisivun puolelta ja yksi alttarihuoneeseen. Pääsisäänkäynti sijaitsee lounaassa. Eteisen jälkeen avautuu rakennuksen pitkä runkohuone ja sen päätteenä kupoli, ristivarret, ikonostaasi ja kuninkaan oven takana päätyseinältään puolikaaren muotoinen alttarihuone. Kokonaisuudessaan pohjakaava muodostaa ristin. Kirkon pohjakaavaa on verrattu ilmestysmajaan: esipihaa, pyhää ja pyhintä vastaavat eteisosa, kirkkosali ja alttari.[3]
Ikonostaasi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alttarihuoneen edustalla sijaitseva ikonostaasi on kupolin seinää reunustava, runsalla kullatulla ornamentilla koristettu puurakenteinen irtoseinä. Kaarevan ikonostaasin sivuissa on muuta ikonostaasia matalammat, sivurisaliittien tavoin sijoitetut pöytämäiset portaalit. Portaaleissa uurretut joonialaiset pilasterit kannattavat päätykolmiota. Palkisto on koristettu kullatulla köynnöskoristeella. Pilastereiden väliseen tilaan on sijoitettu öljymaalaukset. Ikonostaasiseinä koostuu seinän keskelle sijoitetusta triumfiporttia muistuttavasta rakennelmasta ja sen molemmin puolin levittäytyvästä kuvaseinästä.[3]
Vanha hautausmaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkon vieressä sijaitsi hautausmaa, josta pieni osa on säilynyt muistomerkkeineen. Hautausmaalle on haudattu muun muassa tunnettuja Ruotsisalmen merilinnoituksen upseereita, kuten vara-amiraali ja ritari Nikolai Hrushtsov, linnoituksen komentaja Ivan Kononovitš ja kenraalimajuri ja ritari Fedor Timirjazev.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vangonen, Galina: Aarteita arkistosta – Ruotsinsalmi kartoissa ja piirustuksissa. Teoksessa Rakennettu ranta – Ruotsinsalmesta Kotkan satamaan. Toimittanut Vesa Alén, Elvi Ikonen, Marita Kykyri, Ari Ryökkynen & Galina Vangonen. Kymenlaakson museo, Kotka 2013; s. 7–37.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kotkan Pyhän Nikolaoksen ortodoksinen kirkko Kaakko 135°. Viitattu 21.11.2014.
- ↑ a b Knapas, Marja Terttu: Ortodoksikirkkojen joukossa on rakennushistorian aarteita Rakennusperintö.fi. Museovirasto. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 21.11.2014.
- ↑ a b c d e f Olli Immonen - Heikki Hyvönen - Kristina Thomenius - Helena Nikkanen - Timo Miettinen - Ragnar Backström: Kotkan Pyhän Nikolaoksen Kirkon Historia. Toimittanut Olli Immonen Veikko Lisitsinin ja Erkki Pantsun avustamana, 1995.
- ↑ Vangonen 2013, s. 32.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhän Nikolaoksen kirkko (Kotka) Wikimedia Commonsissa
- Pyhän Nikolaoksen kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.