Pyöräsuo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pyöräsuo oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista. Se oli teollisuusaluetta, joka sijaitsi keskustan itäpuolella Terijoen ja Pietarin suuntaan kulkevan maantien ja Pietarin radan välissä. Ensimmäiset teollisuuslaitokset Pyöräsuolle valmistuivat vuonna 1869 eli samassa yhteydessä rautatien rakentamisen kanssa. Ensimmäinen asemakaava alueelle saatiin 1911.

Vuoden 1930 väestönlaskennassa Pyöräsuolla oli 741 asukasta, joista 710 oli suomenkielisiä, 14 ruotsinkielisiä ja 17 muunkielisiä.[1]

Pyöräsuolla toimi muun muassa konepaja, sementtivalimo sekä F. Sergejeffin Oluttehdas, joka 1930-luvun lopulla oli Suomen neljänneksi suurin panimo. Vuonna 1934 otettiin käyttöön Viipurin tie- ja vesirakennuspiirin varikko, johon kuuluivat kone- ja autohallit sekä korjaamo- ja maalaamo-osastot. Vielä ennen talvisotaa ehti valmistumaan syyskuussa 1939 Ragnar Ypyän suunnittelema siunauskappeli, joka oli osittain rakennettu maavallien alle. Se käsitti pyöreän siunaustilan lisäksi ruumiiden säilytys- ja käsittelytilat sekä talonmiehen asunnon.[2] Nykyään Pyöräsuon alue on edelleen teollisuusalueena.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Viipurin väestölaskenta marraskuun 27 p. 1930: Taululiitteitä (PDF) (sivut 26–27) Suomen virallinen tilasto 6: Väestötilastoa 71:3. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 8.11.2014.
  2. Meurman, Otto-Iivari: ”Viipurin arkkitehdit”, s. 97, 100. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta 1976. ISBN 951-95402-2-9. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive)