Puskakorvenkallion tuulivoimapuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puskakorvenkallion tuulivoimapuisto
Puskakorven tuulivoimapuisto
Valtio Suomi
Sijainti Pyhäjoki
Koordinaatit 64°24′18″N, 24°14′38″E
Rakentaminen alkoi 2021 [1]
Valmistunut 2022 [1]
Perustaja Smart Windpower Oy [2]
Rakennuttaja Puskakorven Tuulivoima Oy [2]
Omistaja Foresight Group LLP [3]
Tuulivoimapuisto
Tyyppi maatuulivoimalaitos
Sähköasema 1 [4]
Puistojännite 20 kV [4]
Liittymisjännite 110 kV [4]
Korkeus 12–22 m [5]
Pinta-ala 8,35 km² [4]
Tuulivoimalat 16 × GE Energy 158 (5,5 MW) [6][7]
Kapasiteetti 88 MW [6]
Vuosituotanto 150 GWh [8]
Kartta
Puskakorvenkallion tuulivoimapuisto

Puskakorvenkallion tuulivoimapuisto on Pohjois-Pohjanmaalla Pyhäjoen kohde sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 16 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 88 megawattia ja vuosituotanto on noin 150 gigawattituntia [8]. Tuulivoimapuiston on rakentanut Puskakorven Tuulivoima Oy, joka on Smart Windpower Oy:n tytäryhtiö, sen omistaa brittiläinen Foresight Group LLP.[5][2][6][7][3]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimapuisto sijaitsee Pyhäjoen kirkolta 6,5 kilometrin etelään päin. Se jää Pyhäjoen länsipuolelle Pirttikosken kohdalla ja lännessä Viirretjärven koillispuolelle. Tuulipuiston pituus on 3,6 kilometriä, leveys 2,0 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 3,3 neliökilometriä. Osayleiskaavan pinta-alaksi muodostui 8,35 neliökilometriä [4]. Voimala-alue muodostuu kahdesta voimaloiden keskittymästä, jossa luoteisen puoleisella alueella sijaitsee 9 ja kaakkoisella alueella 7 tuulivoimalaitosta. Voimala-alue levittäytyy seuduille, josta käytetään paikanniminä esimerkiksi Kalliokangas, Vähäneva, Ryytykänräme, Puskakorvenkallio, Kirkkokangas ja Kirkkokallio. Voimala-alueelle johtaa tie valtatieltä 8 noin viisi kilometriä ennen Pyhäjoen kirkonkylää. Tie kulkee Paltusmäen tuulivoimapuiston läpi ja jatkaa ensin Puskakorvenkallion voimala-alueen luoteisosaan ja sitten kaakkoisosaan. Tiestä haarautuu kullekin voimalalle lyhyet huoltotiet.[5]

Tuulivoimalaitokset ovat yhdysvaltalaisen GE Energyn valmistamaa 5.5-158-mallia, jonka napakorkeus on 161–171 metriä (ei ole tiedossa tarkkaa mittaa), tuuliturbiinin halkaisija 158 metriä, ja jonka kapasiteetti on 5,5 megawattia.[7][4] Voimaloiden tornit ovat teräsrakenteisia lieriötorneja. Voimalat sijaitsevat 12–22 metrin korkeudella mpy.[5][4]

Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa 20 kilovoltin jännitteellä alueen keskellä sijaitsevalle sähköasemalle. Siellä jännite nostetaan 110 kilovolttiin ja johdetaan maakaapelilla Karhunnevankankaan tuulivoimapuiston sähköasemalle. Sieltä alkaa 110 kilovoltin siirtolinja, joka vie 8 kilometrin päähän Jylkän sähköasemalle.[4]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimapuisto voidaan ajatella viereisen Paltusmäen tuulivoimapuiston laajennukseksi, koska sillä on sama suunnittelija kuin tällä tuulipuistolla. Se myös hyödyntää samaa infrastruktuuria kuten esimerkiksi samaa huoltotieyhteyttä valtatiehen. Paltusmäen kuitenkin omistaa Energiequelle, joten niitä on pidettävä erillisinä tuulivoimapuistoina.[1]

Suunnitelmat puettiin YVA-menettelyn arviointiohjalmassa kirjalliseen muotoon ja se toimitettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen joulukuussa 2016. Ohjelma oli nähtävillä seuraavan vuoden tammi- ja helmikuussa ja siihen liittyvä yleisötilaisuus järjestettiin helmikuussa. Yhteysviranomainen antoi ohjelmasta lausunnon maaliskuussa 2017. Arviointiohjelmassa haettiin hyväksyntää 19–23 tuulivoimalan tuulipuistolle [9]. Yhteysviranomaisen lausunnossa suositeltiin hyödyntämään Karhunnevankankaan tuulivoimapuiston sähkölinjauksia ja tekemään melumallinnokset huomioiden samalla viereiset tuulivoimapuistot [10]. Puolustusvoimilla eikä Ilmatieteen laitoksella ollut huomautettavaa tutkavarjostumien osalta ja tuulipuisto oltiin lisäämässä mukaan kolmanteen Pohjois-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaan [10].[2][1]

YVA-menetelyn arviointiselostus saapui ELY-keskukseen maaliskuussa 2018. Siinä esitettiin olennaisilta osin lähes samat suunnitelmat kuin mitä arviointiohjelmassakin esitettiin [8]. Yhteysviranomaisen lausunnon antamisen aikaan hanke ei vielä sisältynyt kolmanteen vaihemaakuntakaavaan eikä sen tulevaa vaikutusta huomioitu selostuksessa ollenkaan. Melumallinnus tuotti hyväksyttävän tuloksen ja sekä Puolustusvoimat että Ilmatieteen laitokselta tuli suunnitelmasta hyväksyvät lausunnot. Muuttolinnuille kaivattiin viereisen Paltusmäen tuulipuiston väliin riittävä lentokäytävä levähdysalueilla liikkumiseen [11].[2]

Pyhäjoen kunnanvaltuusto joutui heinäkuussa 2017 ottamaan erikseen kantaa siihen, mahtuuko Pyhäjoelle vielä tämä tuulivoimapuisto [12]. Valtuusto hyväksyi tuulipuiston elokuussa 2017 [13].Tuulipuiston osayleiskaavan laadinta käynnistyi pian ja sen luonnos julkaistiin keväällä 2018 ja kaavaehdotus keväällä 2019 ja siihen teetettiin myös selvitys vaikutuksesta merikotkaan [14]. Kaavaehdotuksen tekemisen yhteydessä järjestettiin viranomaisneuvottelut maaliskuussa ja joulukuussa 2018. Lopulta osayleiskaava hyväksyttiin 16 tuulivoimalaitoksen muodossa toukokuussa 2019, joka tuli lainvoimaiseksi elokuussa 2019. Osayleiskaavassa noudatettiin kolmannen vaihemaakuntakaavan rajauksia (alue tv-1-365) ja ehdotuksen 23 voimalaitoksesta voimalat 1, 3, 4, 5, 6, 22 ja 23 poistettiin. Suunnittelualueeksi muodostui 835 hehtaaria.[1][4]

Tuulivoimalat hankittiin General Electrics Energyltä ja tuulipuiston rahoittajaksi valikoitui keväällä 2021 brittiläinen Foresight Group LLP [15]. Investoijan löytyminen käynnisti rakentamisen toukokuussa 2021 ja tuulipuisto valmistui vuonna 2022.[1][3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Hankkeet smartwind.fi. Ylöjärvi: Smart Windpower Oy. Viitattu 17.2.2024.
  2. a b c d e Puskakorvenkallion tuulivoimahanke, Pyhäjoki YVA-menettely. 27.8.2018. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 17.2.2024.
  3. a b c Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 31.12.2023. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Viitattu 17.2.2024.
  4. a b c d e f g h i Pyhäjoen kunta: Puskakorvenkallion tuulipuiston osayleiskaava (s. 7–9, 12–17, 24) pyhajoki.fi. 22.5.2019. Pyhäjoki: Pyhäjoen kunta. Viitattu 17.2.2024.
  5. a b c d Puskakorvenkallion tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.2.2024.
  6. a b c Puskakorpi www.thewindpower.net. 4.9.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 17.2.2024. (englanniksi)
  7. a b c GE Energy 5.5-158 www.thewindpower.net. 6.7.2022. Ranska: The Wind Power. Viitattu 17.2.2024. (englanniksi)
  8. a b c Puskakorvenkallion tuulivoimahanke, ympäristövaikutusten arviointiselostus (PDF) (s. 1–15) YVA-menettely. 04/2018. Kokkola: Smart Windpower Oy / Ramboll. Viitattu 17.2.2024.
  9. Puskakorvenkallion tuulivoimahanke, ympäristövaikutusten arviointiohjelma (PDF) (s. 1, 13–17) YVA-menettely. 16.12.2016. Kokkola: Smart Windpower Oy / Ramboll. Viitattu 17.2.2024.
  10. a b Lausunto: Pyhäjoen Puskakorvenkallion tuulipuiston arviointiohjelma (PDF) (s. 3–4, 7, 10–16) YVA-menettely. 27.3.2017. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 17.2.2024.
  11. Lausunto: Pyhäjoen Puskakorvenkallion tuulipuiston arviointiselostus (PDF) (s. 29–33) YVA-menettely. 23.8.2018. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 17.2.2024.
  12. Kallio, Vappu: Py­hä­joen uusi val­tuus­to saa lin­ja­ta: ra­ken­ne­taan­ko lisää tuu­li­voi­maa Pus­ka­kor­ven­kal­liol­le vai ei raahenseutu.fi. 10.7.2017. Raahe: Raahen Seutu. Viitattu 17.2.2024.
  13. Kallio, Vappu: Tiukan ää­nes­tyk­sen se vaati: Py­hä­joel­le mahtuu vielä yksi tuu­li­voi­ma­puis­to pyhajokiseutu.fi. 31.08.2017. Oulu: Pyhäjokiseutu. Viitattu 17.2.2024.
  14. Täydennysselvitys Puskakorvenkallion tuulivoimapuiston vaikutuksista merikotkaan (PDF) YVA-menettely. 11.1.2019. Kokkola: Smart Windpower Oy / Ramboll. Viitattu 17.2.2024.
  15. Puskakorven tuulivoimahankkeen kehitys ja myynti castren.fi. 2.6.2021. Helsinki: Castrén & Snellman Oy. Viitattu 17.2.2024.