Puolan parlamenttivaalit 2023
 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
.png)
Puolan vuoden 2023 parlamenttivaalit pidettiin 15. lokakuuta, ja niissä valittiin kaikki Sejmin 460 edustajaa seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Samaan aikaan Puolassa järjestettiin kansanäänestys, jossa äänestäjiä pyydettiin vastaamaan neljään eri kysymykseen koskien muun muassa Puolan ja Valko-Venäjän raja-aitaa.[1]
Äänioikeus ja ehdokasasettelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Äänioikeus parlamenttivaaleissa on vaalipäivään mennessä 18 vuotta täyttäneillä Puolan kansalaisilla.[2]
Ehdolle saavat asettua vähintään 21-vuotiaat Puolan kansalaiset, jotka ovat asuneet maassa pysyvästi vähintään viisi vuotta ennen vaaleja.[3]
Tausta ja vaaliliittoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistynyt oikeisto -niminen vaaliliitto sai alkunsa vuonna 2014. Uudesta vaaliliitosta sovittiin vuonna 2019 ja siihen kuuluivat tuolloin Laki ja oikeus, Sopimus ja Yhdistynyt Puola.[4] Sopimus-puolue irtautui vaaliliitosta sisäisten kiistojen takia vuonna 2021 ja jätti hallituksen.[5] Puolueesta irtautuneet edustajat perustivat uuden OdNowa RP -nimisen puolueen, joka liittyi Yhdistyneeseen oikeistoon.[6]
Kansalaiskoalitio sai alkunsa jo vuonna 2018, kun Kansalaisfoorumi ja Nowoczesna ilmoittivat solmivansa vaaliliiton.[7] Vihreät liittyivät vaaliliittoon jo vuoden 2019 vaalien alla.[8] Sittemmin vaaliliittoon ovat liittyneet myös Sleesian autonomian liike ja AGROunia.[9][10] Vuoden 2023 parlamenttivaaleissa vaaliliiton näkyvimpänä johtajana on toiminut Donald Tusk.[11]
Lewica toimi aluksi Kevät- ja SLD-puolueiden vaaliliittona vuoden 2019 parlamenttivaaleissa. Vaalien jälkeen puolueet päättivät aloittaa yhdistymisneuvottelut, jotka saatiin päätökseen vuonna 2021.[12][13]
Tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Puolue | Äänet | Osuus äänistä | Paikkoja |
|---|---|---|---|
| Yhdistynyt oikeisto | 7 640 854 | 35,38 | 194 |
| Kansalaiskoalitio | 6 629 402 | 30,70 | 157 |
| Kolmas tie | 3 110 670 | 14,40 | 65 |
| Lewica | 1 859 018 | 8,61 | 26 |
| Konfederaatio | 1 547 364 | 7,16 | 18 |
| Sit. paikallishallinnon aktiivit | 401 054 | 1,86 | 0 |
| Puola on yksi | 351 099 | 1,63 | 0 |
| WDM | 25 778 | 0,12 | 0 |
| Rauhan ja menestyksen liike | 24 850 | 0,12 | 0 |
| Tavallinen maa | 4 606 | 0,02 | 0 |
| Antipuolue | 1 156 | 0,01 | 0 |
| Puolan korjausliike | 823 | 0,00 | 0 |
| Hyväksyttyjä ääniä | 21 596 674 | ||
| Hylättyjä/ tyhjiä ääniä | 370 217 | ||
| Ääniä yhteensä | 21 966 891 | ||
| Rekisteröityneitä äänestäjiä | 29 532 595 | ||
| Lähde:[14] | |||
Koska Yhdistynyt oikeisto sai eniten paikkoja, sen oletetaan saavan ensiksi mahdollisuus muodostaa hallitus presidentti Andrzej Dudalta, joka kuuluu koalition Laki ja oikeus -puolueeseen. Kansalliskoalitio ja sen liittolaiset pystyvät kuitenkin muodostamaan suuremman enemmistön.[15] Laki ja oikeus -puolueen puheenjohtaja Jarosław Kaczyński sanoi, ettei ollut vielä varma siitä, pääsisikö puolue enää hallitusvastuuseen vaalivoitosta huolimatta.[16] Oppositio voitti myös enemmistön senaatissa.[17]
Äänestysaktiivisuus oli 74,38 %, joka oli korkein kommunistihallinnon kaaduttua vuonna 1989.[18] Naiset äänestivät ensimmäistä kertaa aktiivisemmin kuin miehet.[19]
Kansalaiskoalitio ilmoitti 24. lokakuuta, että sen potentiaalisessa hallituksessa pääministerinä toimisi Donald Tusk.[20]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Poland unveils referendum on EU migrant policy Deutsche Welle. 13.8.2023. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Electoral law Sejm of the Republic of Poland. 2023. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
- ↑ IPU PARLINE database: POLAND (Sejm), Electoral system archive.ipu.org. Viitattu 9.10.2023.
- ↑ Nowa umowa koalicyjna Zjednoczonej Prawicy podpisana gazetaprawna.pl. 28.11.2019. Viitattu 9.10.2023. (puola)
- ↑ Junior partner leaves Poland's ruling coalition Polska Agencja Prasowa. 11.8.2021. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Ociepa: Umowa koalicyjna uzgodniona. "OdNowa RP" będzie czwartym koalicjantem w Zjednoczonej Prawicy gazetaprawna.pl. 28.10.2021. Viitattu 9.10.2023. (puola)
- ↑ PO i Nowoczesna razem do wyborów. Schetyna i Lubnauer podpisali porozumienie Wprost. 7.3.2018. Viitattu 9.10.2023. (puola)
- ↑ Zieloni oficjalnie potwierdzili start w wyborach w ramach Koalicji Obywatelskiej Polska Agencja Prasowa. 30.7.2019. Viitattu 9.10.2023. (puola)
- ↑ Śląscy autonomiści dołączają do Koalicji Obywatelskiej Wyborcza.pl. 8.8.2019. Viitattu 9.10.2023. (puola)
- ↑ Michał Kołodziejczak wystartuje z listy Koalicji Obywatelskiej. "Stan wyższej konieczności" money.pl. 16.8.2023. Viitattu 9.10.2023. (puola)
- ↑ Henley, Jon: Polish elections: who are the key players and what is at stake? The Guardian. 6.10.2023. Viitattu 9.10.2023. (englanti)
- ↑ Europoseł Robert Biedroń likwiduje partię Wiosna. Połączy się z SLD jako Nowa Lewica TVP INFO. 4.6.2019. Viitattu 9.10.2023. (puola)
- ↑ Poland's Spring party to be dissolved The First News. 11.6.2021. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Wybory do Sejmu i Senatu Rzeczypospolitej Polskiej w 2023 r. wybory.gov.pl. Viitattu 17.10.2023. (puola)
- ↑ Walker, Shaun: Poland election: Law and Justice party on course to be ousted from power The Guardian. 16.10.2023. Viitattu 17.10.2023. (englanti)
- ↑ What does the election result in Poland mean for the country on an international level? | DW News. 17.10.2023. Viitattu 17.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Poland election results: Opposition secures win, final count shows POLITICO. 17.10.2023. Viitattu 17.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Poland election: Tusk's opposition eyes power after pivotal vote BBC News. 16.10.2023. Viitattu 17.10.2023. (englanti)
- ↑ Poland's pro-EU opposition ahead in election with record turnout France 24. 16.10.2023. Viitattu 17.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Henley, Jon: Polish opposition alliance says it is ready to take power with Tusk as PM The Guardian. 24.10.2023. Viitattu 27.10.2023. (englanti)