Pumit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kiinan korealaiset
Väkiluku Kiina noin 32 000
Merkittävät asuinalueet
Yunnan
Sichuan
Kielet pumi
Uskonnot lamalaisuus

Pumit, muilta nimiltään premit, primit tai xifanit,ovat etninen ryhmä Kiinan Yunnanin ja Sichuanin provinsseissa suurimman osan asuessa edellisessä. Heitä on noin 32 000. Pumit ovat läheistä sukua tiibetiläisille ja he puhuvat pumin kieltä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puminkielistä kirjoitusta kääröllä.

Pumeja pidetään historiallisten qiangien jälkeläisinä, jotka muuttivat tiibetin ylängöltä etelään 600-luvulta lähtien. Song-dynastian aikana pumit ja muut tiibetiläisten ja kiinalaisten välillä asuneet kansat tunnettiin nimellä xifan. Nämä kansat yhdistivät paimentolaisuutta ja maanviljelyä, ottaen voimakkaita vaikutteita tiibetiläisiltä naapureiltaan. Mongolien Kublai-kaanin hyökätessä Yunnanissa sijainnutta Dalin kuningaskuntaa vastaan monet pumit palvelivat hänen armeijassaan ja asettuivat tätä kautta Yunnaniin. Tullen alueelle verrattain myöhään he asettuivat asumaan korkealle vuoristoseudulle pieniin kyliin muiden etnisten ryhmien, kuten naxien, baiden ja mosojen alueille. Alueita hallitsi useimmiten tusi eli paikallinen heimopäällikkö, jonka asetti virkaansa Kiinan hovi. Joillakin alueilla tuseina toimi pumeja. Sichuanin Mulissa muodostui 1600-luvulla pieni autonominen lamalainen kuningaskunta, jonka tusi oli myös paikallisen buddhalaisen luostarin päälama. Pumeista käytettiin termiä xifan aina kommunistien valtaantuloon saakka vuonna 1949. Tuolloin aloitettiin etnisten ryhmien kartoitus, jolloin Yunnanin "xifanit" määriteltiin pumeiksi, mutta suurin osa Sichuanin puolella asuneista xifaneista määriteltiinkin tiibetiläisiksi.[2]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pumeja kansallisasuissa.

Suurin osa pumeista asuu vuoristoisella maaseudulla vain harvojen asuessa kaupungeissa. Pieni osa miehistä on luostareissa. Pumit kasvattavat esimerkiksi maissia, vehnää ja kasviksia. Suurella osalla on myös kotieläimiä, kuten sikoja, vuohia, kanoja ja muutamia nautoja. Sichuanin puolella osa pumeista työskentelee valtion omistamilla laidunmailla, joilla kasvatetaan jakkeja.[2] Pumin kieli voidaan jakaa kolmeen eri murteeseen ja pumien identiteetti on yleensä kytköksissä pikemminkin näihin murreryhmiin kuin käsitteeseen pumeista yhtenä etnisenä ryhmänä. Kolme murretta ovat phzomi, phzome ja tshomi. Heidät voidaan edelleen myös jakaa mieslinjaisiin klaaneihin. Suurin osa pumeista on lamalaisia, johon on liittynyt myös joitakin vaikutteita luonnonuskoista.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b James S. Olson: An ethnohistorical dictionary of China, s. 281-282. Greenwood Press, 1998. ISBN 0–313–28853–4. (englanniksi)
  2. a b Kelvin Ember, Carol R. Ember, Ian Skoggard: Encyclopedia of World Cultures - Supplement, s. 277-280. Gale Group, 2002. ISBN 0-02-865671-7. (englanniksi)