Hehkunapostaja
| Hehkunapostaja | |
|---|---|
_(6058514511).jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Heimo: | Napostajat Caesionidae |
| Suku: | Pterocaesio |
| Laji: | tile |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pterocaesio tile |
|
| Katso myös | |
Hehkunapostaja (Pterocaesio tile) on napostajiin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan indopasifiselta merialueelta.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hehkunapostaja voi kasvaa suurimmillaan 30 cm pitkäksi, mutta tyypillinen pituus on noin 20 cm. Ruumiinmuodoltaan kala on pitkänomainen ja selkäevä on pitkä. Hehkunapostajan selkä on väriltään vihreä ja kylkiviivan kohdalla kulkee musta juova. Sen alla on neonsininen juova. Vatsastaan laji on punertava. Hehkunapostajan evät ovat vaaleanpunaiset ja pyrstöevässä on kaksi mustaa raitaa.[2][3][4]
Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hehkunapostajan levinneisyysalue on laaja ja se ulottuu Itä-Afrikan rannikolta Japaniin ja Australsaarille. Lajin elinympäristöä ovat koralliriutat alle 60 metrin syvyydessä. Kala liikkuu parvissa, joissa voi olla myös muita napostajalajeja. Hehkunapostajan ravintoa ovat planktoneläimet.[1][2][3][4]
Hehkunapostajaa kalastetaan esimerkiksi verkoilla tai räjäytyskalastuksella ja myydään tuoreena tai kuivattuna ja suolattuna. Sitä käytetään myös syöttinä kalastettaessa tonnikaloja.[1][2][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Carpenter, K.E., Lawrence, A. & Myers, R.: Pterocaesio tile IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 31.5.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Pterocaesio tile (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 31.5.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Gerry Allen: Marine Fishes of South-East Asia, s. 130. Tuttle Publishing, 1999. ISBN 978-962-953-276-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.5.2021). (englanniksi)
- ↑ a b c Kent E. Carpenter: FAO Species Catalogue: Vol 8: Fusilier fishes of the world, s. 62-63. FAO, 1988. ISBN 978-962-953-276-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.5.2021). (englanniksi)
| ||||||||||