Pronssinen olkakirves

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pronssiset olkakirveet.
Oletettu tapa varttaa olkakirves.
Kolme kirvestyyppiä ja kolme varttamaistapaa. Keskimmäinen on olkakirves.

Pronssinen olkakirves on pronssista valumuottiin valamalla valmistettu kapeateräinen kirves, joka on soveltunut sekä työkirveeksi että asekirveeksi. Olkakirveet eivät olleet kauan käytössä, mutta niiden kehitystyö tuotti niistä monenlaisia malleja. Euroopassa ja Brittein saarilla niitä käytettiin keskisellä pronssikaudella 1800 eaa. alkaen ja Suomessa Skandinavian pronssikaudella periodien II ja III aikana eli 1500–1100 eaa.[1][2]

Määritelmä ja nimityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pronssikirves on olkakirves, jos se vartetaan ja sitomalla kiristetään halkaistuun puuvarteen, ja jos sen kääntymistä estetään vartta seuraavilla reunuksilla, ja vielä, jos terän liukumista on pyritty estämään poikittaisella olaalla.[3]

Kirvestyypin toinen käytetty kotimainen nimitys on varsikeltti. Kirveellä on esiintymisalueellaan erikielisiä vastineita: tansk. paalstab, ruots. avsatsyxa (pålstave), saks. absatzaxt, engl. palstave, stopridge axes ja vir. õlgkirves.[4]

Kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oscar Montelius selvitti pronssikirveiden kehitysvaiheet Skandinavian pronssikaudella jo 1800-luvun puolella. Ensimmäinen olkakirveeseen johtanut työkirveen tyyppi oli laakakirves, joka oli kuin tasapaksua kupari- tai pronssilevyä, joka oli kirveen muotoinen. Laakakirveellä oli pitkä varsi, joka työnnettiin halkaistuun puuhun ja sidottiin narulla siihen kiinni. Ratkaisu ei ollut kovin hyvä, sillä tätä kokeiltaessa puun varsi halkeaa helposti ja iskettäessä terä kääntyy lopulta vinoon. Vinoon kääntymistä ehkäistiin reunuskirveellä, jossa varren sivuille valettiin reunukset. Nyt puuvarsi sai reunuksista tukea eikä terä enää iskettäessä kääntynyt vinoon. Ongelmaksi jäi vielä puuvarren halkeaminen. Sitä yritettiin ehkäistä valamalla varren puoliväliin olka. Olka otti vastaan iskun eikä antanut puuvarren liikkua eteenpäin. Kokeiltaessa tätä kirvestä, on senkin huomattu halkaisevan puuvarsia. Lopullinen ratkaisu varren halkeiluun oli putkikirves.[1][2]

Ajoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alankomaissa, kuten muuallakin läntisessä ja luoteisessa Keski-Euroopassa sekä Brittein saarilla ajoitetaan olkakirveet noin 1500–1100 eaa. eli sikäläiselle keskiselle pronssikaudelle. Nitä on löydetty myös Saksassa samoihin aikoihin. Kirveet on ajoitettu Suomessa ja Virossa periodille II noin 1400 eaa., mutta niitä käytettiin täällä vielä myös periodilla III noin 1200 eaa. asti.[4][5][6]

Brittein saarilla alkoi kuparisten kirveiden valmistus ja yleistyminen 2500–2200 eaa., aluksi laakakirveiden ja sitten 1800 eaa. jälkeen myös reunuskirveiden muodossa. Pronssi esiteltiin noin 220 eaa., jonka jälkeen kupariesineet harvinaistuivat. Reunuskirveet saivat melko nopeasti rinnalleen olkakirveiden esimuotoja 1700–1600 eaa., jotka muuttuivat lopulta täysin kehittyneiksi muodoiksi noin 1500 eaa. jälkeen. Olkakirveiden rinnalle ilmaantuvat lisäksi putkikirveet noin 1300 eaa. Olkakirveitä käytettiin vielä 1000 eaa. jälkeen.[7][8]

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Evans, J.: The Ancient Bronze Implements, Weapons and Ornaments of Great Britain and Ireland. London: Longmans and Co., 1881

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Museovirasto: Olkakirveet, viitattu 23.5.2918
  2. a b Museovirasto: Pronssikirveiden historiasta, viitattu 23.5.2918
  3. Schmidt, P.K. & Burgess, C.B.: The Axes of Scotland and Northern England, s. 115. Prähistorische Bronzefunde, 7/9. C.H.Beck, 1981. ISBN 9783406040016. Google-books (viitattu 24.5.2018). (englanniksi)
  4. a b Fontijn, David R.: ”6”, Sacrificial Landscapes. Leidenin yliopisto, 2003. ISBN 90-73368-19-7. ANALECTA PRAEHISTORICA LEIDENSIA, 33/34, Osa II (PDF) (viitattu 24.5.2018). (englanniksi)
  5. Butler, J.J.: Bronze Age connections: France and the Netherlands (PDF) Groningen, Alankomaat: Biologisch-Archaeologisch Instiîuut. Viitattu 24.5.2018. (englanniksi)
  6. Zadin, Kristiina: Eesti Pronksiaegsed Pronkskirved (PDF) (Bakalaureusetöö, tarkastaja professor Aivar Kriiska) 2012. Tarto, Viro: Tarton yliopisto. Viitattu 24.5.2018. (viroksi)
  7. Needham, Stuart: [http://www.archaeopress.com/ArchaeopressShop/Public/download.asp?id=%7B1FD7081C-1CD5-47AB-9E3E-89146E86F9FE%7D The Classification of Chalcolithic and Early Bronze Age Copper and Bronze Axe-heads from Southern Britain] (PDF) (ISBN 978 1 78491 740 1) Archaeopress. 2017. Viitattu 27.5.2018.
  8. Axes, Introduction to the Bronze Age, viitattu 27.5.2018

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pronssinen olkakirves.