Polybos Koslainen
| Polybos | |
|---|---|
| Πόλυβος | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 400-luku eaa.(?) Kos |
| Kuollut | 300-luku eaa. |
| Ammatti | lääkäri |
| Puoliso | Hippokrateen tytär |
| Muut tiedot | |
| Aktiivisena | 300-luku eaa. |
Polybos (m.kreik. Πόλυβος, lat. Polybus; 300-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen lääkäri, joka oli kotoisin Kosilta. Hän oli Hippokrateen oppilas ja vävy.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Polyboksen elämästä tiedetään antiikin lähteistä vain vähän. Hän oli naimisissa Hippokrateen tyttären kanssa ja perusti yhdessä Hippokrateen poikien eli lankojensa Thessaloksen ja Drakon I:n kanssa lääketieteen dogmaattisen koulukunnan. Hippokrateen mainitaan lähettäneen hänet kulkutaudin aikana yhdessä eräiden muiden oppilaidensa kanssa eri kaupunkeihin auttamaan ihmisiä taidoillaan. Myöhemmin Polybos toimi kotisaarellaan. Galenoksen mukaan Polybos seurasi toiminnassaan Hippokrateen opetuksia ja toimintatapoja.[1][2]
Galenos mainitsee Polyboksen usein pääasiassa liittyen eri teoksiin Hippokrateen nimiin laitettujen teosten kokoelmassa Corpus Hippocraticumissa.[1][3] Hänet mainitsevat antiikin lähteistä myös muun muassa Aulus Cornelius Celsus,[4] Caelius Aurelianus[5] ja Plinius vanhempi.[6]
Thessaloksen nimiin laitetussa epäperäisessä puheessa sekä joissakin latinankielisissä teoksissa Polyboksen nimi esiintyy muodossa Polybios (lat. Polybius), mutta kyseessä on oletettavasti virhe.[1]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sekä antiikin aikaiset että nykyaikaiset tekstikriitikot ovat laittaneet Polyboksen nimiin teoksia, jotka ovat päätyneet osaksi Corpus Hippocraticumia. Émile Littré luki Polyboksen kirjoittamiksi korkeintaan seuraavat hippokraattiset teokset:[1][7]
- Ihmisen luonnosta (Περὶ φύσιος ἀνθρώπου, Peri fysios anthrōpū; De natura hominis)
- Terveyden aikaisesta elämäntavasta (Περὶ διαίτης ὑγιεινῆς, Peri diaitēs hygieinēs; De salubri victus ratione)
Galenos tosin piti kirjoitusta Ihmisen luonnosta Hippokrateen aitona teoksena.[1][2] Ludwig Choulant luki Polyboksen teosten joukkoon yllä mainittujen lisäksi myös seuraavat:[1]
- Siemenestä (Περὶ γονῆς, Peri gonēs; De genitura)
- Pikkulasten luonnosta (Περὶ φύσιος παιδίου, Peri fysios paidiū; De natura pueri)
- Vaivoista (Περὶ παθῶν, Peri pathōn; De affectionibus)
- Sisäisistä vaivoista (Περὶ τῶν ἔντος παθῶν, Peri tōn entos pathōn; De internis affectionibus)
Antiikin kirjailijoista Pseudo-Plutarkhos lainaa Polybosta teoksen Seitsemännen kuun sikiöstä (Περὶ ἑπταμήνου, Peri heptamēnū; De septimestri partu) kirjoittajana.[1][8] Klemens Aleksandrialainen taas laittoi Polyboksen nimiin teoksen Kahdeksannen kuun sikiöstä (Περὶ ὀκταμήνου, Peri oktamēnū; De octimestri partu).[1][9]
Kokoelma Polyboksen nimiin laitettuja teoksia julkaisiin latinankielisenä käännöksenä vuonna 1544 (J. Oporinum, Basel, 4to.) ja italiaksi vuonna 1545 (P. Lauro, Venetsia, 4to.).[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Polybus (7)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Ihmisen luonnosta (De natura hominis) i. praef., ed. Kühn, vol. xv., s. 11–12.
- ↑ Galenos: Sikiöiden muodostumisesta (De foetuum formatione) 100.1, vol. iv, s. 653; Hippokrateen ja Platonin mielipiteistä (De Hippocratis et Platonis decretis) 6.3, vol. v, s. 529; Hengitysvaikeuksista (De difficultate respirationis) 3.1, 13, vol. vii, s. 891, 960; Kommentaari Hippokrateen teokseen Ihmisen luonnosta (De natura hominis) 2.19, vol. xv, s. 164; Kommentaari Hippokrateen teokseen Terveyden aikaisesta elämäntavasta (De salubri victus ratione) praef. ja 100.33, vol. xv, s. 175, 223; Kommentaari Hippokrateen teokseen Ruumiinnesteistä eli Humoraaleista (De humoribus) i. praef., vol. xvi, s. 3; Kommentaari Hippokrateen Aforismeihin 6.1, vol. xviii. pt. i, s. 8.
- ↑ Celsus, Aulus Cornelius: De medicina 5.20.2, 26.23, 6.7.3, s. 91, 100, 127.
- ↑ Caelius Aurelianus: Akuuteista ja kroonisista sairauksista (De morbis acutis et chronicis) 3.9, 15, s. 218, 227.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia XXXI.
- ↑ Littré, Émile: Oeuvres d'Hippocr., vol. I, s. 345–.
- ↑ Pseudo-Plutarkhos: Filosofien luonnonopillisista mielipiteistä (De placitis philosophorum) 5.18.
- ↑ Klemens Aleksandrialainen: Stromateis VI s. 290.