Pohjoiskorealaiset Venäjällä
| Venäjän pohjoiskorealaiset | |
|---|---|
 Pohjoiskorealaisia juhlistamassa Habarovskin 155-vuotispäivää vuonna 2013. |
|
| Väkiluku | ainakin 10 000 |
| Asuinalueet | Siperia, Venäjän Kaukoitä, Moskova, Pietari |
| Kielet | korea |
Pohjoiskorealaiset Venäjällä ovat maassa työskentelemässä, opiskelemassa tai loikkareina. Venäjällä on useita pohjoiskorealaisten tai Pohjois-Korean omistamia yrityksiä.
Yhdistyneet kansakunnat (YK) arvioi vuonna 2016, että Venäjällä asuu noin 10 000 pohjoiskorealaista.[1] Heistä neljä viidesosaa on maassa töitä tekemässä. Joidenkin arvioiden mukaan maassa on töissä kymmeniäkin tuhansia pohjoiskorealaisia[1].
Opiskelijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huhtikuussa 2024 venäläisissä yliopistoissa oli yli 130 pohjoiskorealaista opiskelijaa. Osa Venäjälle tulleista työntekijöistä on myös maassa opiskelijaviisumin turvin.[2]
Työläiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjän alueella on ollut pohjoiskorealaisia työntekijöitä ainakin vuodesta 1967 asti, kun korealaisten ensimmäiset savotat perustettiin. Tuotot jaettiin tuolloin Neuvostoliiton ja Pohjois-Korean hallitusten kesken. Amnesty arvelee, että vuosien varrella tuottoja on kertynyt miljoonia dollareita.[3]
2020-luvulla Venäjän 10 000 pohjoiskorealaisesta 8 000 on maassa töissä, ja noin 85 prosenttia työntekijöistä on töissä rakennusalalla. Loput tekevät töitä savotoilla, maataloudessa, Venäjän pohjoiskorealaisissa ravintoloissa, perinteisen lääketieteen parissa ja vaatetusalalla.[4] Ainakin 1990-luvulla pohjoiskorealaisia työskenteli myös kaivoksissa. Amnestyn vuoden 1996 tietojen mukaan työsuhteet kestävät tavallisesti kolme vuotta.[3]
Työnantajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa työnantajista on pohjoiskorealaisomisteisia yrityksiä, mutta myös venäläiset yritykset palkkaavat pohjoiskorealaisia työntekijöitä. Sitä varten venäläisten yritysten on haettava erillinen lupa työministeriöltä. Moni näistä venäläisomisteisista yrityksistä sijaitsee Venäjän Kaukoidässä, mutta vuonna 2018 noin 40 prosenttia yrityksille myönnetyistä pohjoiskorealaisten palkkausluvista meni Moskovan ja Pietarin alueille. Vuoden 2018 alussa Venäjälle oli rekisteröity noin 300 pohjoiskorealaista yritystä, ja niistä suurin osa oli yksityisomisteisia. Vuoden 2018 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen yhteydessä Venäjällä uutisoitiin laajalti, että kilpailua varten rakennettua peliareenaa olivat rakentamassa myös pohjoiskorealaiset työntekijät.[4]
Motivaattorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjällä sijaitsevat työpaikat ovat Pohjois-Koreassa erittäin haluttuja, ja niihin päästäkseen ihmiset maksavat viranomaisille lahjuksia. Osa työntekijöistä myös pidentää työsuhdettaan maksamalla päällikölleen lahjuksia.[5] Yksi tärkeä syy työn haluttavuudelle on palkka. Venäjällä työskentelevät pohjoiskorealaiset ansaitsevat noin 40 prosenttia vähemmän rahaa kuin mitä venäläinen keskipalkka on. Ansaittu palkka on kuitenkin yhä paljon suurempi kuin Pohjois-Korean palkat. Puolet työstä saaduista tuloista menevät Pohjois-Korean hallitukselle.[4] Sen lisäksi työntekijät saattavat lahjoittaa rahaa erinäisiin isänmaallisiin projekteihin. Ainakin eräässä yrityksessä työntekijät saivat kuukausittain tupakkarahaa ja loput palkasta vasta työsuhteen päätyttyä. Osa työläisistä ei saa säästettyä palkastaan mitään, kun taas osa palaa kotiin suurten säästöjen kanssa.[5]
Amnestyn vuoden 1996 tietojen mukaan pohjoiskorealaisia työntekijöitä pitävillä Venäjän savotoilla oli ruokapulaa ja ruoka oli Pohjois-Korean hallituksen tarjoamaa.[3] Nykytietojen mukaan Venäjällä ravinnon saatavuus on parempi kuin Pohjois-Koreassa, ja lisäksi työläisten on helpompi käyttää salaa Internetiä.[5]
Kohtelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työntekijöiden elinolot työpaikalla voivat olla raskaita, ja pohjoiskorealaiset käytännöt seuraavat heitä työpaikalle. YK vertaa työoloja orjuuteen[1]. Työntekijöiden tulee osallistua kolmeen itsekritiikki-istuntoon viikossa. Istunnot ovat pohjoiskorealainen ja kommunistinen käytäntö, ja niiden aikana osallistujat antavat kriittistä palautetta sekä itselleen että muille liittyen asenteeseen, työntekoon ja ajatuksiin.[3]
Päälliköt valvovat työläisiä, ja loikkausten estämiseksi heidän passinsa otetaan pois työsuhteen ajaksi. Työpaikan ulkopuolella työntekijät eivät liiku itsenäisesti, vaan aina ryhmissä.[5] Erään savotan työntekijä kertoi Amnestylle vuonna 1996, että Pohjois-Koreaan palattuaan työntekijät eivät saaneet kertoa naapureille mistään Venäjällä näkemästään. Amnestyn saamien raporttien mukaan useilla työpaikoilla ei myöskään ollut pesutiloja, ja työntekijät pukeutuivat rikkinäisiin vaatteisiin ja näyttivät sairaalloisilta.[3]
1990-luvun alussa venäläiset toimittajat paljastivat löytäneensä vankiloita Venäjän pohjoiskorealaisilta savotoilta. Selleihin joutuivat työntekijät, joita syytettiin rikoksesta tai pohjoiskorealaisten viranomaisten määräyksien rikkomisesta. Tiettyjä vankeja kohdeltiin kaltoin. Kun Venäjällä vuonna 1995 hyväksyttiin laki siitä, että pohjoiskorealaisten viranomaisten on noudatettava Venäjän lakia työntekijöiden kohtelussa, Venäjän pohjoiskorealaisilla työpaikoilla esiintyvien ihmisoikeusrikkomuksien ja vankiloiden määrä ilmeisesti väheni. Amnesty kuitenkin epäili vuonna 1996, että tuomioiden täytäntöönpanoa varten viranomaiset alkoivat kuljettaa määräyksiä rikkoneet työntekijät Pohjois-Koreaan. Myös eräs pohjoiskorealainen työntekijä on vahvistanut epäilyksen.[3]
- Katso myös: Ihmisoikeudet Pohjois-Koreassa
Loikkarit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjois-Korean loikkarit eivät tavallisesti pakene maastaan Venäjän kautta, koska Pohjois-Korean ja Venäjän raja on lyhyt ja tiukemmin vartioitu kuin Kiinan raja. Osa Venäjällä työskentelevistä pohjoiskorealaista kuitenkin loikkaa Venäjällä ollessaan.[6] Venäjä on Etelä-Korean ja Kiinan jälkeen kolmanneksi suosituin Pohjois-Korean loikkareiden kohdemaa. Venäläisen Kansalaisavun komitean mukaan Siperiassa ja Venäjän Kaukoidässä saattaa asua laittomasti jopa satoja pohjoiskorealaisia. Vuosina 2004–2014 Venäjältä haki pysyvää turvapaikkaa 211 pohjoiskorealaista ja vuoden mittaista väliaikaista turvapaikkaa 170 pohjoiskorealaista. Pysyvän turvapaikan Venäjä antoi kahdelle ja väliaikaisen 90 henkilölle.[1]
Pohjoiskorealaisilta työpaikoilta paenneet loikkarit pyrkivät tavallisesti etsimään työpaikan venäläiseltä maatilalta tai tehtaasta. Olosuhteet ajavat monet heistä kuitenkin kodittomiksi ja tekemään rikoksia. Rikollisuuden takia paikalliset yhteisöt ovat alkaneet suhtautua loikkareihin kielteisesti.[6]
2000-luvun aikana Venäjän ja Pohjois-Korean suhteet ovat parantuneet. Venäjä on luvannut palauttaa maassa laittomasti oleskelevat pohjoiskorealaiset takaisin Pohjois-Koreaan, mikä useiden ihmisoikeusjärjestöjen mukaan rikkoo YK:n sopimusta pakolaisten oikeudellisesta asemasta. Myös Venäjä on tunnustanut sopimuksen.[1] Venäjän mukaan se ei palauta niitä turvapaikanhakijoita, jotka ovat vaarassa tulla kotimaassaan vainotuiksi. Pohjoiskorealaisen hakijan voi kuitenkin olla vaikeaa todistaa vainoamisen vaara maahanmuuttovirastolle.[7]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Korjo-saram, entisen Neuvostoliiton alueella asuvat korealaistaustaiset henkilöt
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Russia Wants North Korea's Money, Not Its Refugees Foreign Policy. 25.1.2017. Viitattu 1.6.2024. (englanniksi)
- ↑ North Korea says it wants to send as many citizens to study in Russia as it can NK News - North Korea News. 12.4.2024. Viitattu 1.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Pursuit, Intimidation and Abuse of North Korean Refugees and Workers. ASA/24/06/96, 1.9.1996. Amnesty International. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c The secret world of Russia's North Korean workers bbc.com. 24.4.2019. Viitattu 1.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d North Koreans trapped in 'state-sponsored slavery' in Russia The Japan Times. 4.4.2023. Viitattu 1.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Five Reasons Why North Koreans Don’t Defect or Escape to Russia instead of Fleeing to China Crossing Borders - Helping North Korean Refugees and Orphans. 16.10.2021. Viitattu 1.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Man who fled North Korea makes second application for temporary asylum in Russia The Guardian. 28.1.2016. Viitattu 1.6.2024. (englanniksi)