Pitkänokkakakadu
| Pitkänokkakakadu | |
|---|---|
_-Margaret_River-8.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Kakadut Cacatuidae |
| Suku: | Mustakakadut Zanda |
| Laji: | baudinii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Zanda baudinii |
|
| Synonyymit | |
|
|
 Pitkänokkakakadun levinneisyys. |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Pitkänokkakakadu (Zanda baudinii) on australialainen kakadulaji. Laji on nimetty ranskalaisen tutkimusmatkailija Nicolas Baudinin kunniaksi.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pitkänokkakakadun pituus on noin 48 senttimetriä ja paino 400–500 grammaa. Sen höyhenpuku on alapuolelta ja päästä tummanruskea ja yläpuolelta musta. Koiraan reunimmaisissa pyrstösulissa on kirkkaanpunaiset raidat, naaraalla ne ovat keltaisen ja mustan kirjavat. Monilla naarailla on keltaista myös pään sivuilla ja kaulassa. Nokka on harmaa, iiris tummanruskea ja koivet harmaat. Nuori lintu muistuttaa naarasta, mutta keltaista on vähemmän, ja joillakin nuorilla koirailla saattaa olla punaista pyrstössä.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pitkänokkakakadu elää Australian lounaiskolkassa Perthin, Albanyn ja Margaret Riverin välillä. Lajin kokonaispopulaatio on noin 10 000–15 000 yksilöä, mutta tästä vain noin 10 prosenttia muodostaa pesimäkannan. Pitkänokkakakadu on sangen riippuvainen järeistä, halkaisijaltaan yli 1,5-metrisistä marripuista (Eucalyptus calophylla eli Corymbia calophylla). Sen elinympäristössä on tehty erittäin laajoja hakkuita ja vuosina 1976–1998 kaadettiin hakkeeksi ja sahatavaraksi noin yhdeksän miljoonaa kuutiometriä marria. Laji onkin vähentynyt huomattavasti.
Pitkänokkakakadu luettiin aikaisemmin mustakakadun alalajiksi. Se on usein myös määritetty väärin lyhytnokkakakaduksi.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pitkänokkakakadut elävät tuoreissa eukalyptusmetsissä, eritoten siellä missä kasvaa karria (Eucalyptus diversicolor), E. calophylla ja E. marginata -puita.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pitkänokkakakadun pesäpuu on tavallisesti aukealla sijaitseva suuri yksinäinen marri. Naaras munii yhden, joskus kaksi, munaa puunkoloon tehtyyn pesään. Naaras hautoo munaa noin neljä viikkoa. Koiras käy ruokkimassa hautovaa naarasta. Poikanen lähtee pesästä noin 11 viikon ikäisenä ja on emoistaan riippuvainen vielä usean kuukauden ajan.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pitkänokkakakadut syövät pääasiassa mäntyjen siemeniä. Ne aterioivat myös muilla siemenillä ja puutarhoissa muun muassa omenan ja päärynän sekä muidenkin viljelypuiden siemenillä ja hedelmillä. Lisäksi ne juovat marrin kukkien mettä ja, etenkin pesimäkauden aikana, syövät hyönteisten toukkia.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
- World Parrot Trust
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Zanda baudinii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)
| ||||||||||