Piilopirtti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee asumusta, Piilopirtti on myös elokuva.

Piilopirteiksi sanotaan niitä erämaissa sijaitsevia asumuksia, joihin suomalaiset pakenivat miehittäjiä, sotaväenottoja, omia virkamiehiä tai verottajaa.

Erityisesti isonvihan aikana 1714–1721 venäläisten sotilaiden toiminta Suomessa herätti kauhua. Suuri osa virkamiehistä ja muista säätyläisistä pakeni Ruotsiin, mutta tavallisella kansalla ei tähän useimmiten ollut halua tai mahdollisuuksia. Täten vainoja välteltiin pakenemalla erämaahan.

Kuortaneen Mäyryn Piilomäkeen on vuosina 1999–2000 rakennettu isonvihan aikana käytössä olleen piilopirtin paikan läheisyyteen piilopirteistä muistuttava pihapiiri.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aimo Halila: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia IV. Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi suuren Pohjan sodan ja isonvihan aikana 1700–1721. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntaliitot, 1984. ISBN 951-99561-9-0.
  • Niilo Räsänen, Oulaisten pitäjän historia (Alkuperäisteos Oulussa, 1921), 2. painos, Oulainen 1999, ISBN 951-96706-4-5.