Pigault-Lebrun

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pigault-Lebrun
Pigault de l’Épinoy
Pigault-Lebrun.jpg
Henkilötiedot
Koko nimi Charles Antoine Guillaume Pigault-Lebrun
Syntynyt1753
Calais, Ranska
Kuollut1835 (81–82 vuotta)
Kansalaisuus Ranska
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkieliranska
Tuotannon kieliranska
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Charles Antoine Guillaume Pigault-Lebrun, oikea nimi Pigault de l’Épinoy (1753 Calais, Ranska1835) oli ranskalainen romaani- ja komediakirjailija. Hän teki nuorena muutamia hairahduksia, joiden vuoksi ankara isä järjesti hänet vankilaan. Kokeiltuaan sotilaana, näyttelijänä ja kielenopettajana Pigault-Lebrun tuli 1790-luvulla tunnetuksi romaanien ja näytelmien kirjoittajana. Hän pääsi isänsä kanssa sovintoon ja toimi 1806–1824 tullivirkailijana.[1]

Pigault-Lebrunin kertomuksissa on luontaista intoa, hedelmällistä mielikuvitusta ja loputonta hyväntuulisuutta, mutta ne liikkuvat häkeltymättä karkeiden ruokottomien seikkailujen alueella. Vaikutelmaa pehmentää jossain määrin jatkuva viha kaikkea sortoa vastaan sekä tunteiden välähdykset. Parhaita hänen 24 romaanistaan ovat L’enfant du carnaval (1792), Les barons de Felsheim (1798), La folie espagnole (1799), Mon oncle Thomas (1799) ja M. Botte (1802). Lähes yhtä menestyksekäs Pigault-Lebrun oli komedioidensa ja vaudevillenäytelmiensä ansiosta. Onnistuneimpia ovat L’amour et la raison (1791), Le petit matelot, Les empiriques ja Les rivaux d’eux-mêmes (1798). Lisäksi Pigault-Lebrun kirjoitti muun muassa vähäarvoisen teoksen Histoire de France (1823–1828). Hänen kootut teoksensa Oeuvres complètes julkaistiin 1822–1824. Pigault-Lebrunin tyttärenpoika oli näytelmäkirjailija Émile Augier.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pigault-Lebrun, Nordisk familjebok (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.