Émile Augier

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Émile Augier

Guillaume Victor Émile Augier (7. syyskuuta 1820 Valence, Ranska25. lokakuuta 1889 Croissy-sur-Seine) oli ranskalainen runoilija ja dramaturgi, joka oli myös Ranskan akatemian jäsen.

Émile Augier oli tunnetun ranskalaisen romaanikirjailija Guillaume Pigault-Lebrunin lapsenlapsi. Hän syntyi Valencessa porvarilliseen, arvostettuun ja hyvin toimeentulevaan perheeseen. Hän sai huolellisesti suunnitellun ja toteutetun kasvatuksen, ja kun hänen perheensä muutti Pariisiin vuonna 1828, hän jatkoi loistavasti edenneitä opintojaan kuuluisassa lycée Henri-IV -koulussa, jossa hänen koulutoverinaan oli Aumalen herttua, Ranskan kuninkaan Ludvig Filipin poika. Sen jälkeen olivat vuorossa oikeustieteen opinnot yliopistossa, ja hänen tarkoituksensa oli suuntautua tuomarin tehtäviin. Samalla hän kuitenkin kirjoitteli näytelmiä. Hänen draamanäytelmänsä La cigué saavutti vuonna 1844 suunnattoman suosion, kun sitä esitettiin Odéon-teatterissa. Näytelmä ei ollut kelvannut Comédie-Françaisen ohjelmistoon.

Alku dramaattisen näyttämötaiteen kirjoittajan uralle oli hieno, ja sen jälkeen hänen uraansa viitoittivat suuret menestykset. Hänet valittiin Ranskan akatemiaan 1857. Vuonna 1862 hän hyökkäsi näytelmällään Le Fils de Giboyer yhteiskunnan pappisvaltaisuutta vastaan. Näytelmä esitettiin vain keisari Napoleon III:n henkilökohtaisen asiaan puuttumisen jälkeen. Hänen viimeinen näytelmänsä, komedia Les Fourchambault esitettiin vuonna 1879

Émile Augier sai myös Ranskan arvostetuimpiin kuuluvan kunniamerkin, Ranskan kunnialegioonan suurupseerin arvomerkin.

(Luettelo on valikoima)

  • Le Joueur de Flûte, pastiche néo-grec
  • L'Aventurière
  • Gabrielle
  • Le Mariage d’Olympe
  • Ceinture dorée
  • Les Hommes pauvres
  • Un beau Mariage
  • Maître Guérin
  • Madame Caverlet
  • Les Fourchambault.
  • Le Gendre de Monsieur Poirier
  • Les Effrontés
  • Le Fils de Giboyer
  • Lions et Renards
  • La Pierre de touche
  • La Contagion
  • Paul Forestier
  • Jean de Thommeray.
  • Henry Gaillard de Champris : Émile Augier et la comédie sociale. Uusi painos. Éd. de Paris, 1910. Genève : Uusin painos. Slatkine. 1973.
  • Pierre Danger : Émile Augier ou le théâtre de l'ambiguïté: éléments pour une archéologie morale de la bourgeoisie sous le second empire. Paris: Harmattan, 1998. ISBN 2-7384-6330-4
  • Études drômoises n° 1-2 1995.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Narcisse-Achille de Salvandy
Ranskan akatemian jäsen
Tuoli 1
1857–1889
Seuraaja:
Charles de Freycinet