Pietà (Michelangelo)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Michelangelon Pietà

Pietà on Michelangelon Vatikaanivaltion Pietarinkirkkoon tekemä pietà-aiheinen veistos vuodelta 1499. Michelangelo teki Pietàn kardinaali Jean Bilhères de Lagraulasille ollessaan 25-vuotias.

Valmistumisen jälkeinen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietà on ainoa Michelangelon veistoksista, jonka hän on varustanut nimikirjoituksellaan. Giorgio Vasarin mukaan: ”Silloin, kun teos oli valmistunut, se sai heti haltioituneen vastaanoton, mutta Michelangelo oli järkyttynyt kuullessaan, että jotkut milanolaiset pitivät sitä erään oman kaupunkinsa kuvanveistäjän teoksena. Niinpä hän piiloutui kirkkoon lyhdyn ja taltan kanssa, ja hakkasi Marian rinnan yli kulkevaan nauhaan oman nimensä: MICHAELA[N]GELUS BONAROTUS FLORENTIN[US] FACIEBA[T] (Michelangelo Buonarroti Firenzeläinen teki tämän)". Vasarin mukaan Michelangelo katui myöhemmin tätä tekoaan vannoen, ettei enää koskaan signeeraa yhtään työtään.[1][2]

Michelangelon Pietà lasiseinän takana Pietarinkirkossa.

Tulevina vuosina patsas kärsi useita vaurioita. Marian vasemman käden neljä sormea katkesivat siirron aikana ja ne ennallistettiin vuonna 1736. Tutkijat pohtivat puolin ja toisin, onko käden asento sama kuin alkunperin. Suurimmat vahingot patsaalle tulivat helluntaina 21. toukokuuta 1972, kun häiriintynyt geologi Laszlo Toth hyökkäsi pienen vasaran kanssa Madonnan päälle huutaen ”Minä olen kuolleista noussut Jeesus!” ja katkaisi sen käden kyynärpään kohdalta. Sitten hän siirtyi tuhoamaan veistoksen polvea ja nenää. Silminnäkijät ottivat patsaasta irronneita marmorinpalasia mukaansa; joitain niitä palautettiin myöhemmin, mutta osa jäi kadoksiin kuten Marian nenä, joka piti tehdä uudelleen patsaan takaa otetusta palasesta. Hyökkäyksen jälkeen Pietà konservoitiin huolellisesti ja palautettiin paikalleen, jossa se on nyt luodinkestävän akryylilasin suojaamana. Lazlon käyttämän vasaran iskujäljistä jäi patsaaseen tummia rasvatahroja, jotka saatiin poistettua konservaattoreiden huomattua että kuivunut tahra irtoaa teipillä.

Patsas matkusti vuoden 1964 Maailmannäyttelyyn New Yorkiin Vatikaanin paviljonkiin. Sen tarkistamiseksi, että patsasta pystyttäisiin siirtämään turvallisesti, valmistettiin 1:1 kopio, joka vietiin ensin. Kopiota säilytetään St. Josephin Pappisseminaarissa (Yonkers, New Yorkin osavaltio).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.