Pieniamerikanpaimenkoira
| Pieniamerikanpaimenkoira | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | Kalifornia, Yhdysvallat |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 270[1] |
| Rodun syntyaika | 1960-luku |
| Alkuperäinen käyttö | paimenkoira |
| Nykyinen käyttö | paimenkoira, harrastuskoira, seurakoira |
| Elinikä | 12–15 vuotta |
| Muita nimityksiä | Pampai, miniaussie, MAS, berger miniature américain, Miniatur Amerikanischer Schäferhund, pastor miniatura americano |
| FCI-luokitus |
ryhmä 1 Lammas- ja karjakoirat alaryhmä 1 Lammaskoirat #367 |
| Ulkonäkö | |
| Säkäkorkeus |
uros 35,5–46 cm narttu 33–43 cm |
| Väritys |
blue merle, red merle, punainen (maksanvärinen), musta, black & tan, liver & tan, blue merle & tan tai red merle & tan - valkoisin merkein tai ilman |
Pieniamerikanpaimenkoira (engl. Miniature American Shepherd) on lokakuusta 2017 alkaen Suomen Kennelliiton hyväksymä pienikokoinen paimenkoirarotu, jonka alkuperämaa on Yhdysvallat. Vuoden 2018 alusta rodulla on oikeus osallistua Suomessa ja muissa Pohjoismaissa järjestettäviin näyttelyihin ja kokeisiin. Vuoden 2019 syyskuussa myös FCI tunnusti sen viralliseksi roduksi.[2][3] FCI:n mukaan rodun vastuumaa on Unkari.[2] Rodun kansainvälinen suosio on kovassa kasvussa, ja esimerkiksi Ruotsissa rekisteröitiin vuonna 2023 704 rodun edustajaa, mikä teki siitä kyseisen vuoden 11. rekisteröidyimmän rodun[4]; Ranskassa puolestaan rekisteröitiin tuolloin peräti 5 581 rodun edustajaa, mikä teki siitä kyseisen vuoden 9. rekisteröidyimmän rodun[5].
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pieniamerikanpaimenkoira on sopusuhtainen, hieman korkeuttaan pidempi pienikokoinen koirarotu. Urosten tavoiteltu säkäkorkeus on 35,5–46 cm ja narttujen vastaavasti 33–43 cm.[6] Paino suhteutuu säkäkorkeuteen ja on noin 9–18 kg.lähde? Häntä voi olla pitkä tai luonnollisesti töpö, Suomessa hännän typistäminen ei ole sallittua.
Turkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karvapeite on liioittelematon, kohtuullisella kauluksella ja eturaajojen- ja reiden takaosan hapsutuksella. Karva on keskivahvaa ja keskipitkää, suoraa tai laineikasta ja säänkestävää. Alusvillan määrä vaihtelee.
Sallitut värit ovat:[6]
- yksivärinen: sinimarmoroitu (blue merle), punamarmoroitu (red merle), punainen (maksanvärinen/liver), musta
- kaksivärinen: musta tan merkein, punainen tan merkein, blue merle tan merkein, red merle tan merkein, musta valkoisin merkein, punainen valkoisin merkein, blue merle valkoisin merkein, red merle valkoisin merkein
- kolmivärinen: musta valkoisin ja tan-merkein, punainen valkoisin ja tan-merkein, blue merle valkoisin ja tan-merkein, red merle valkoisin ja tan-merkein
-
Blue merle -
Blue merle & tan -
Red merle & tan -
Liver & tan -
Red tricolor -
Black tricolor
Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pieniamerikanpaimenkoira on älykäs, tarmokas ja miellyttämishaluinen. Sillä on voimakas paimennus- ja vartiointivietti. Se soveltuu monenlaiseen käyttöön ja erilaisiin harrastuksiin, sillä se on helposti koulutettava, innokas ja sinnikäs työkoira. Tämä rotu on perheeseensä kiintyvä ja uskollinen, ja on omimmillaan aktiivisessa kodissa. Voi olla varautunut vieraita kohtaan, mutta ei arka.
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rotu on kotoisin Kaliforniasta.[7] 1960-luvulla amerikkalaisilla farmeilla käyttökoirina työskennelleitä pienikokoisia australianpaimenkoiria alettiin kasvattaa tarkoituksella yhä pienemmiksi. Ympäri maata matkustavat hevosmiehet alkoivat suosia niitä seuralaisinaan, koska ne olivat uskollisia, älykkäitä ja pienikokoisia eli täten kiertelyyn hyvin soveltuvia.[8]
Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rodun odotettu elinikä on 12–15 vuotta.[9] Kuten useilla rotukoirilla, myös pieniamerikanpaimenkoirilla esiintyy joitain tyypillisiä sairauksia. Esimerkkejä silmällä pidettävistä sairauksista ovat etenevä verkkokalvon surkastuma (PRA), perinnöllinen harmaakaihi, iriksen kehityshäiriö (iris coloboma), mikro-oftalmia eli pienisilmäisyys, lääkeaineyliherkkyys (MDR1), lonkkavika ja perinnöllinen selkäytimen rappeumasairaus (degeneratiivinen myelopatia)[10]
Rotu Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pieniamerikanpaimenkoiria on rekisteröity Suomen Kennelliittoon vuodesta 2018 alkaen. Ensimmäiset kolme rekisteröityä yksilöä, musta tricolor, punainen tricolor ja blue merle & tan, olivat kaikki tuontinarttuja Yhdysvalloista. Suosio on rekisteröitymisen alettua ollut huomattava: kesään 2019 mennessä Suomessa oli jo 59 rekisteröityä yksilöä, vaikka rodun rekisteröiminen on ollut mahdollista vasta edellisvuodesta alkaen. Suomessa syntyi vuonna 2018 4 ja alkuvuonna 2019 3 pentuetta.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pieni amerikanpaimenkoira. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä. Haettu 28.9.2021.
- ↑ a b Miniature American Shepherd. Federation Cynologique Internationale, 4.9.2019. Haettu 22.9.2019.
- ↑ Pieni amerikanpaimenkoira FCI -roduksi (Arkistoitu – Internet Archive). Suomen Pienet Amerikanpaimenkoirat ry. Haettu 22.9.2019.
- ↑ Registreringssiffrorna faller när SKK-uppfödarna skjuter fram valpkullar. Svenska Kennelklubben, 11.1.2024. Haettu 22.1.2024.
- ↑ Le berger australien, en tête du top 10 des chiens préférés des Français en 2023!. Société Centrale Canine, 2024. Haettu 22.1.2024.
- ↑ a b Pieniamerikanpaimenkoira. Suomen Kennelliitto, 25.10.2017. Viitattu 1.2.2020.
- ↑ Breed Standard: Miniature American Shepherd. Fédération Cynologique Internationale. Haettu 25.8.2021.
- ↑ Miniature American Shepherd: History. American Kennel Club. Haettu 13.7.2019.
- ↑ "Miniature American Shepherd Dog Breed Information", Vetstreet. (en-US)
- ↑ Breed Health mascusa.org. Viitattu 15.5.2017. (englanniksi)