Philipp von Ferrary

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Philipp von Ferrary

Philipp von Ferrary (syntyjään Philip Ferrari de La Renotière, 11. tammikuuta 1850 Pariisi20. toukokuuta 1917 Lausanne, Sveitsi) oli ranskalais-itävaltalainen filatelisti ja numismaatikko, jota pidetään yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä keräilijoistä.[1] Ferraryn kokoelmassa oli useita maailman kaikkien aikojen arvokkaimpia postimerkkejä, kuten Ruotsin ”Kolmen killingin keltainen” ja ”Brittiläisen Guianan 1 centin magenta”.[2]

Eksentrikkona pidetty Ferrary matkusteli ympäri Eurooppaa ostamassa postimerkkejä pukeutuen tavaramerkikseen muodostuneeseen likaiseen barettiin, halpoihin kenkiin ja vuosia vanhaan pukuun. Hän ei koskaan polttanut, juonut alkoholia eikä muutenkaan välittänyt yleellisyyksistä, joihin hänellä olisi helposti ollut varaa. Ferrarylla ei ollut ystäviä eikä hän koskaan mennyt naimisiin.[3]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ferrary oli Gallièran herttuan ja herttuattaren poika. Hänen isänsä Raffaele de Ferrari tuli varakkaasta genovalaisesta pankkiirisuvusta ja oli rikas liikemies, jonka paavi Gregorius XVI nimesi Gallièran herttuaksi ja Italian kuningas Viktor Emanuel II Lucedion prinssiksi. Hänen äitinsä oli Maria de Brignole-Sale, jonka isoisoäiti oli Monacon ruhtinatar ja isä markiisi Antoine de Brignoly-Sale, Sardaignen kuninkaan edustaja Pariisissa Ludvig Filip I:n valtakaudella. Isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1871 Ferrary peri tämän valtavan omaisuuden.

Keräilijänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ferrary aloitti keräilyharrastuksen jo nuorena ja perittyään noin 120 miljoonan Ranskan frangin omaisuuden hän omistautui harvinaisten rahojen ja postimerkkien keräilyyn. Hänen postimerkkikokoelmaansa pidetään kaikkien aikojen arvokkaimpana ja samanlaista kokoelmaa tuskin tullaan koskaan näkemään. Kokoelman suurimmat harvinaisuudet olivat ”Kolmen killingin keltainen” ja ”Brittiläisen Guianan 1 centin magenta”. Magentan hän osti vuonna 1878 noin 150 punnalla liverpoolilaiselta välittäjältä Thomas Ridpathilta. Ferraryn kuoleman jälkeen merkin osti huhtikuussa 1922 Arthur Hind yli 300 000 frangin hinnalla. Hän omisti myös vuoden 1851 kahden sentin ”Hawaiian Missionaries"-postimerkin ainoan tunnetun leimaamattoman yksilön. Merkin aiempi omistaja Gaston Leroux oli murhattu, koska murhaaja Hector Giroux halusi merkin omaan kokoelmaansa.[4] Ainakin seitsemän eri vuoden 1847 Mauritius Post Office -merkkiä oli Ferraryn kokoelmissa[2].

Ferrary osti useita merkittäviä yksittäisiä kokoelmia. Ensimmäinen merkittävistä ostoista oli vuonna 1880, jolloin hän hankki 8 000 punnalla tuomari Philbrickin huomattavan kokoelman, joka sisälsi suurimman osan Lontoon filateelisen seuran ensimmäisen puheenjohtajan Sir Daniel Cooperin kokoelmasta. Ferrary tuli tunnetuksi välittäjien keskuudessa. Hän asui Pariisissa jonne välittäjät tulivat merkkeineen, jotka Ferrary yleensä osti välittömästi käteisellä. Tämä luonnollisesti houkutteli myös väärentäjiä, joiden merkkejä alettiin kutsumaan ”ferrariiteiksi”.[2][1]

Ferrary keräsi koko maailman merkkejä ja eikä koskaan myynyt omia merkkejään vaikka hänellä oli runsaasti kaksoiskappaleita kokoelmassaan.[3] Hänen kiinnostuksensa kohdistui lähinnä yksittäisiin merkkeihin, ei niinkään ryhmiin eikä kirjekuoriin. Postimerkkien lisäksi hänellä oli huomattava kolikkokokoelma[5].

Kuolema ja perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

30. tammikuuta 1915 Ferrary testamenttasi kokoelmansa Berliinin Postimuseolle samoin kuin huomattavan summan sen ylläpitoon. Itävallan kansalaiselle asuminen Pariisissa oli riski ensimmäisen maailmansodan aikana, joten jätettyään useita merkkialbumeita Itävallan suurlähetystöön hän lensi Sveitsiin vuonna 1917. Hän kuoli Lausannessa taksissa matkalla hotelliinsa sydänkohtaukseen[1].

Testamentista huolimatta Ranskan valtio otti Ferraryn kokoelman haltuunsa sanoen sen olevan sotakorvaus. Massiivinen kokoelma huutokaupattiin vuosien 1921 ja 1926 välillä 14 erillisessä huutokaupassa, jotka tuottivat noin 30 miljoonaa frangia. Nämät kaupat toivat useiden tunnettujen keräilijöiden saataville suuren määrän maailman harvinaisimpia filateelisia kohteita. Yhdysvaltalainen keräilijä Arthur Hind osti Brittiläisen Guianan 1 centin magentan voittaen huutokaupassa kuningas Yrjön V:n. Kolmen killingin keltainen päätyi useiden välivaiheiden jälkeen Romanian kuningas Kaarle II:n haltuun vuonna 1937. 2 sentin Hawaiian Missionaries -merkki päätyi Alfred H. Casparyn omistukseen. Buenos Airesin ”Barquitos”-merkin päikköpari myytiin kesäkuussa 1923 37 600 frangin huomattavasta summasta Alfred F. Lichtensteinille.

Vuonna 1968 Liechtenstein julkaisi Ferrarya kuvaavan postimerkin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Claude Stanush: 'You Just Don't Know What Stamps Can Do To A Man'. LIFE, 4.5.1954.
  2. a b c The Collections of Philipp von Ferrary STAMPS. 2009. Paul Fraser Collectibles. Viitattu 13.11.2012.
  3. a b Brenda Ralph Lewis: Philippe von Ferrary, A Very Eccentric Stamp Collector suite.io. Viitattu 13.11.2012.
  4. Rodney Moura: The Hawaiian "Missionary" stamps Stamps from the Kingdom of Hawaii. Viitattu 13.11.2012.
  5. More on the Count Ferrari collection The eSylum - Volume 9 (2006). Viitattu 13.11.2012.