Petro Dorošenko
Petro Dorošenko (ukr. Петро Дорошенко; 1627 Tšyhyryn – 19. marraskuuta 1698 Jaropolets, lähellä Volokolamskia, Venäjä) oli kasakkahetmani, joka hallitsi Dneprin länsipuolista Ukrainaa vuosina 1665–1676. Myöhemmin hän oli Vjatkan voivodina Venäjällä.[1]
Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dorošenkon isoisä oli hetmani Myhailo Dorošenko. Petro Dorošenko osallistui H’melnytskyin kansannousuun vuodesta 1649 alkaen. Hetmani Bohdan H’melnytskyin kuoleman jälkeisinä valtataistelun vuosina hän kannatti Kasakkahetmanaatin mahdollisimman laajan itsehallinnon säilyttämistä ja oli mukana useissa neuvotteluissa Puola-Liettuan ja Venäjän kanssa. Hän oli kasakkarykmentin komentajana Tšyhyrynissä vuosina 1660–1663 ja Tšerkasyssä vuonna 1665, jolloin hänet valittiin Puola-Liettuan alaisen Länsi-Ukrainan hetmaniksi.[1]
Dorošenko pyrki yhdistämään koko vanhan hetmanaatin H’melnytskyin aikaisiin rajoihin ja liittoutui Krimin kaanikunnan kanssa Puolaa vastaan aloittaen sodan. Kun Dneprin itäpuolista Ukrainaa Venäjän alaisuudessa hallinnut hetmani Ivan Brjuh’ovetskyi syrjäytettiin ja surmattiin kesäkuussa 1668, Dorošenko julistettiin koko Ukrainan yhteiseksi hetmaniksi, mutta hänen sotiessaan Puolaa vastaan venäläismieliset kasakat valitsivatkin pian Itä-Ukrainan hetmaniksi Demjan Mnohohrišnyin. Koska Puola ja Venäjä olivat vahvistaneet Ukrainan jaon vuoden 1667 Andrusovon rauhassa, Dorošenko solmi keväällä 1669 Osmanien valtakunnan sulttaanin kanssa liittosopimuksen. Liitto turkkilaisten kanssa ei saavuttanut kasakoiden suosiota, ja Dorošenkon vastustajat valitsivat myös Länsi-Ukrainaan kilpailevan vastahetmanin, Myhailo Hanenkon, jonka Puola tunnusti.[1]
Puolan–Turkin sodassa vuonna 1672 Dorošenko onnistui yhdessä turkkilaisten kanssa syrjäyttämään Hanenkon ja valloittamaan takaisin läntisen Ukrainan, josta Puola luopui Buczaczin rauhassa samana vuonna. Vuonna 1674 suuri osa Dorošenkon upseereista siirtyi tukemaan Mnohohrišnyin seuraajaksi tullutta Ivan Samoilovytšia, joka yritti vuorostaan yhdistää vanhan hetmanaatin idästä käsin. Seuranneessa sodassa venäläiset ja Samoilovytšin joukot saartoivat Dorošenkon Tšyhyryniin, mutta Kara Mustafa paššan turkkilainen armeija pelasti hänet.[1]
Valtataistelusta tarpeekseen saanut Dorošenko luopui hetmaniudesta Venäjän tsaarin hyväksi zaporogikasakoiden atamaanin Ivan Sirkon välityksellä. Venäläiset jatkoivat silti sotaa häntä vastaan, ja syyskuussa 1676 hän antautui Samoilovytšille Tšyhyrynissä. Dorošenko pakotettiin muuttamaan loppuiäkseen Venäjälle, mutta vannottuaan uskollisuutta tsaarille hän sai erilaisia suosionosoituksia. Vuosina 1679–1682 hän oli Vjatkan voivodina. Tsaari luovutti hänelle läänitykseksi Jaropoletsin alueen.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Petro Dorošenko Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
