Per Glimstedt

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Per Glimstedt vuonna 1908.

Peter ”Per” Gustaf Glimstedt (13. huhtikuuta 1871 Tukholma28. helmikuuta 1918 Heinola[1]) oli ruotsalainen upseeri, joka osallistui Suomen sisällissotaan valkoisten joukoissa ja kaatui Heinolan taistelussa. Hän oli ensimmäinen sisällissodassa kaatunut ruotsalainen vapaaehtoinen.[2]

Sotilasura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakimiesperheeseen syntynyt Glimstedt palveli Götan henkivartiokaartissa vuoteen 1893 saakka, jonka jälkeen hän oli 1894–1898 Kongon vapaavaltion armeijassa. Afrikasta palattuaan Glimstedt palveli jälleen Götan henkivartiokaartissa, kunnes vuonna 1911 lähti Ruotsin armeijan lähettämän upseeriryhmän mukana santarmilaitoksen kouluttajaksi Persiaan. Sen päällikkönä oli niin ikään Suomen sisällissotaan valkoisten puolella osallistunut everstiluutnantti Harald Hjalmarson. Palattuaan Ruotsiin 1914 Glimstedt palveli majurina Ruotsin henkivartiokaartin krenatööreissä.

Helmikuussa 1918 hän lähti vapaaehtoisena Suomen sisällissotaan, jossa Glimstedt toimi Hjalmarsonin ryhmän komppanianpäällikkönä. Hän kaatui Heinolan ensimmäisessä taistelussa 28. helmikuuta johtaessaan punaisten selustaan kiertänyttä osastoa. Glimstedtin kerrotaan pudonneen jäihin matalassa rantavedessä ja nousseen kuivattelemaan varusteitaan Jyrängönvirran sillalle, jolloin punaiset ampuivat hänet.[3]

Sanomalehtitietojen mukaan Glmistedtin ruumis jäi aluksi punaisten haltuun, mutta sodan päätyttyä se toimitettiin toukokuun lopussa juhlallisessa saattueessa Ahvenanmaan kautta Ruotsiin ja haudattiin sotilaallisin menoin Tukholmaan.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Glimstedt, P. G. Suomen sotasurmat 1914–1922. 2001. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 15.9.2017.
  2. Dagskrönikan. Finländsk hyllning av major Glimsteds minne. Åbo Underrättelser, 3.7.1919, nro 174, s. 5. Kansalliskirjasto Viitattu 15.9.2017.
  3. Muranen, Lauri: Punainen ja valkoinen Asikkala, s. 34. Asikkala: Päijät-Häme Oy, 1998. ISBN 951-98044-0-4. Teoksen verkkoversio.
  4. Skandinavien. Sverige. Major Glimstedts hemfärd och likbegängelse. Åbo Underrättelser, 22.5.1918, nro 64, s. 5–6. Kansalliskirjasto Viitattu 15.9.2017.