Pentti Mälkki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pentti Urpo Mälkki (s. 22. elokuuta 1940 Helsinki) on suomalainen geofyysikko ja hydrologi.[1] Hän toimi Merentutkimuslaitoksen ylijohtajana vuosina 1990–2004.[2]

Mälkin vanhemmat olivat Kosti Mälkki ja Alina Sipiläinen. Hän tuli ylioppilaaksi Lahden lyseosta 1959 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1964, lisensiaatiksi 1970 ja väitteli tohtoriksi 1975.

Mälkki oli hydrologisen toimiston assistentti ja apulaishydrologi vuosina 1962–1968, Merentutkimuslaitoksen assistentti vuosina 1968–1972, erikoistutkija vuosina 1972–1975, osastonjohtaja vuosina 1975–1990, vs. ylijohtaja vuosina 1980–1984 ja ylijohtaja ja professori vuodesta 1990. Helsingin yliopiston geofysiikan dosentti Mälkki on vuodesta 1980. Hän toimi Suomen ensimmäisen Etelämantereen tutkimusmatkan johtajana vuosina 1989–1990.

Mälkillä on ollut suuri määrä alansa kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntija- ja luottamustehtäviä, muun muassa Unescon toimikunnassa, Geofysiikan seurassa, MATINE:ssa, Kansainvälisessä merentutkimusneuvostossa ja Maailman ilmatieteen järjestössä. Hän on Suomalaisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 1983 ja Suomen tiedeseuran jäsen vuodesta 1990.[1]

Mälkin seuraaja ja samalla Merentutkimuslaitoksen viimeinen ylijohtaja vuosina 2005–2008 oli Eeva-Liisa Poutanen.

Mälkin sotilasarvo on reservin yliluutnantti (1994). Hänen puolisonsa vuodesta 1963 on Pirkko Liisa Vainio (s. 1942).[1] Kapellimestari Susanna Mälkki on heidän tyttärensä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Autio, Veli-Matti: Suomen professorit – Finlands professorer, s. 417. Professoriliitto, 2000. ISBN 951-95189-6-7.
  2. Ylijohtaja Pentti Mälkki jää eläkkeelle (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Kuka kukin on 2015, s. 589. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0.