Pekka Reinikka

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pekka Antero Reinikka (sukunimi vuoteen 1947 Keinänen; s. 5. elokuuta 1932, Helsinki) on suomalainen eräkirjailija.

Reinikan vanhemmat olivat jääkärivänrikki Juho Keinänen ja Sylvi Reinikka. Hän pääsi ylioppilaaksi Laitilan yhteiskoulusta 1953 ja suoritti metsänhoitajan tutkinnon Helsingin yliopistossa 1958.

Reinikka on asunut Kuopiossa vuodesta 1958. Reinikalle myönnettiin eräneuvoksen arvonimi vuonna 1996.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kirjolohiaapinen. Tekijä, Kuopio 1967, Suomen matkailuliitto. Retkeilyosasto 1969
  • Sumua ja kimallusta. Otava 1977
  • Kolmetoista kuunkiertoa, erätarinoita. Otava 1979
  • Eräpolku : jahtiviisautta nuorille erämiehille, tekijät Pekka Reinikka ja Tauno V. Mäki, kuvat Martti Arkko. Otava 1982, 2. painos 1995
  • Eräystäviä ja kylän koiria, kuvat Jyrki Reinikka. Otava 1984
  • Tikkuahvenia rakkaudella: kulinaarisia erätarinoita, piirrokset Martti Arkko. Otava 1986
  • Anopin kettu. Kustannuskiila, Kuopio 1989
  • Jahtia vuorotta. Karisto 2000
  • Haukikaruselli. Karisto 2001
  • Ahdille ja Tapiolle. Karisto 2005

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aho, Seppo: Valtionhoitajan ja tasavallan presidenttien 1918–2005 myöntämät arvonimet, s. 47. Alavus: Aholis Oy, 2006. ISBN 952-91-9535-4.