Pekka Nuotio

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pekka Nuotio (21. helmikuuta 1929 Viipuri[1]17. maaliskuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen Wagner-tenori, joka nousi alallaan maailman huipulle. Häntä pidetään yhtenä suomalaisten tenoreiden parhaimmista. Ansioistaan Pekka Nuotiolle on myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia -mitali.

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuotio opiskeli laulua yksityisesti jo nuorena aikuisena. Samoin hän sai opetusta musiikin teoriassa. Vuosina 1959–1964 hän teki useita opintomatkoja Italiaan, Itävaltaan ja Saksaan.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuotio oli lähtöisin vaatimattomista oloista. Evakkotaipaleella hän joutui asumaan Hattelmalan kylään Vanajan kunnassa, mistä hän laulajanuran edetessä muutti Helsinkiin. Hänen isänsä oli muusikko Torsten Nuotio ja äiti Helli Lahja Nakari. Pekka Nuotio avioitui vuonna 1948 Helka Helena Kurjenkallion kanssa, ja heille syntyi lapset Pirjo 1948, Virpi 1951 ja Tarja 1955.[1] Nuotion setä oli muusikko Auvo Nuotio ja serkku laulaja ja muusikko Vesa Nuotio.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuotio piti ensikonserttinsa 1955 ja sai sen jälkeen opetusta Olavi Nybergiltä. Nuotio oli Suomen kansallisoopperan johtava draamallinen tenori vuodesta 1957. Kansallisoopperan lisäksi hän esiintyi Berliinin, Stuttgartin, Prahan, Tukholman ja Oslon oopperataloissa. Uran huippukohtia olivat esiintymiset New Yorkin Metropolitan-oopperan vanhalla lavalla vuonna 1966 ja uudella lavalla 1967.

Myös Düsseldorfin, Budapestin, Covent Gardenin sekä Sadler's Wellsin (Lontoo) oopperalavat ovat olleet Pekka Nuotion esiintymisareenoina. Sydneyn uuden oopperatalon avajaisissa hän lauloi 1973, Skotlannin musiikkijuhlilla (Glasgow-Newcastle) vuonna 1973, Hampurin valtionoopperassa ja Amsterdamissa samoin 1973. Hän esiintyi myös useasti Savonlinnan oopperajuhlilla.

Nuotio joutui luopumaan laulajanurastaan vuonna 1982 pitkäaikaisen hengityselinsairauden vuoksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuka kukin on 1982, s. 666. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06659-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levytyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pekka Nuotio: Live at the Opera. Recordings 1959-1962. Finlandia Classics (2014)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haapakoski, Martti – Heino, Anni – Huttunen, Matti – Lampila, Hannu-Ilari – Maasalo, Katri: Suomen musiikin historia: Esittävä säveltaide, s. 169–171. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-23564-4.