Peggie Sampson
Peggie (syntyjään Margaret) Sampson (16. helmikuuta 1912 Edinburgh – 17. toukokuuta 2004 Toronto) oli skotlantilaissyntyinen, vuonna 1973 Kanadan kansalaisuuden saanut gambisti, sellisti ja pedagogi. Hän aloitti sellonsoiton opiskelun 8-vuotiaana Ruth Waddellin johdolla Edinburghissa, josta hän siirtyi jatkamaan opintojaan Guilhermina Suggian johdolla Lontooseen ja Portugaliin. Vuosina 1929–1932 Sampson oli Donald Francis Toveyn opissa Edinburghin yliopistossa ja vuosina 1937–1944 tämän opetusavustajana. Sampson oli lisäksi Diran Alexanianin sellonsoiton ja Nadia Boulangerin teoriaoppilas.[1]
1930-luvulla Sampson piti resitaaleja Englannissa ja Alankomaissa. Hänen ohjelmistoonsa kuului Edward Elgarin konsertto. Hän pääsi esiintymään muun muassa Glyndebournen festivaaliorkesterin kanssa Fritz Buschin toimiessa kapellimestarina. Vuosina 1935–1937 hän opiskeli Emanuel Feuermannin johdolla ja noin vuonna 1946 Pablo Casalsin johdolla Pradesissa. Hän toimi vuosina 1944–1951 vapaana sellistinä, piti resitaaleja ja soitti Carter-trion jäsenenä.[1]
Vuonna 1951 Sampson muutti Kanadaan, jossa hän opetti Manitoban yliopistossa teoriaa, historiaa ja sellonsoittoa 20 vuoden ajan. Hän myös opetti sellonsoittoa yksityisesti Winnipegissä ja sai vuonna 1962 Manitoban yliopistolta erityislahjoituksen perustaakseen kokeellisen luokan lahjakkaille lapsille. Vuosina 1960–1961 Sampson oli Britanniassa, jossa hän viimeisteli tohtorikoulutustaan. Sampson oli hyvin aktiivinen sellistinä Winnipegissä 1950–1960-luvuilla.[1]
Vuoden 1960 paikkeilla Sampson kiinnostui viola da gambasta. Hän teki Christine Matherin kanssa yhteistyötä Manitoba University Consortin perustajana. 1960-luvun lopussa viola da gamba oli korvannut sellon Sampsonin pääsoittimena. Vuonna 1970 Sampson liittyi Yorkin yliopiston (Toronto) henkilökuntaan.[1]
Sampson tilasi ja kantaesitti lukuisia uusia teoksia. Hän sai Kanadan musiikkineuvoston mitalin vuonna 1985.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
