Pavel Bažov

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pavel Bažov vuonna 1911.

Pavel Petrovitš Bažov (ven. Па́вел Петро́вич Бажо́в, 27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1878 Sysertin tehdas Jekaterinburgin lähellä – 3. joulukuuta 1950 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Pavel Bažov syntyi vuorityöläisen perheeseen, valmistui Permin pappisseminaarista ja työskenteli opettajana. Jo nuorena hän kiinnostui Uralin kaivos- ja metallityöläisten suullisesta kansanperinteestä.[1] Vuonna 1918 Bažov liittyi vapaaehtoisena puna-armeijaan, toimi puoluetehtävissä, toimitti sanomalehteä ja johti paikallista kansanvalistusosastoa.[2]

Bažovin pääteos on Uralin vuorityöläisten kansanperinteeseen perustuva satukokoelma ”Malakiittilipas” (Malahitovaja škatulka), jonka ensimmäinen laitos ilmestyi vuonna 1939.[3] Vuonna 1943 kirjailija sai siitä Stalin-palkinnon.[4] Bažovin satuihin perustuu Aleksandr Ptuškon elokuva ”Kivinen kukka” (Kamennyi tsvetok, 1946), Sergei Prokofjevin baletti Skaz o kamennom tsvetke (1954) ja Kirill Moltšanovin samanniminen ooppera. Kirjailijan teokset ovat innoittaneet myös taidemaalareita ja kuvanveistäjiä.[5]

Kirjailija toimi Neuvostoliiton korkeimman neuvoston kansanedustajana. Hänet on palkittu Leninin kunniamerkillä.[5]

Suomennettuja teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hopeakavio. Suom. Vuokko Ahveninen. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1955.
  • Ural-vuorten tarinoita. Suom. Tauno Haapalainen. Petroskoi: Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, 1957.
  • Malakiittilipas. Suom. Vuokko Ahveninen, Tauno Haapalainen ja Marja-Leena Raunio. Moskova: Raduga, 1984.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 1, s. 122. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006993-X.
  2. Andrejev, Juri: 111 neuvostovenäläistä kirjailijaa, s. 168. Espoo: Weilin+Göös, 1988. ISBN 951-35-3014-0.
  3. Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 1, s. 123–124. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006993-X.
  4. Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 77. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3.
  5. a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 2, s. 521. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1970.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]