Paul Robeson

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paul Robeson 1942.

Paul LeRoy Bustill Robeson (9. huhtikuuta 189823. tammikuuta 1976) oli monikielinen yhdysvaltalainen näyttelijä, urheilija, basso-baritoni laulaja, kirjailija, kansalaisoikeusaktivisti, kommunismin myötäilijä, jolle on myönnetty Spingarn-mitali ja Leninin kansainvälinen rauhanpalkinto.

Lapsuus ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robeson syntyi Princetonissa New Jerseyssä. Hänen isänsä William Drew Robeson I karkasi pohjoiscarolinalaiselta plantaasilta, jolla hän oli syntynyt orjaksi, ja opiskeli myöhemmin Lincolnin yliopistossa. Hänestä tuli pappi.[1] Hänen äitinsä Maria Louisa Bustill oli peräisin orjuutta vastustavasta kveekariperheestä. Paulilla oli neljä sisarusta. Hän pääsi lukiosta 1915.

Robeson sai stipendin Rutgersin yliopistoon, jonka kolmas afro-amerikkalainen opiskelija hän oli, ja hän oli omana aikanaan ainoa musta opiskelija. Hän menestyi opinnoissaan loistavasti. Rutgersin jälkeen hän siirtyi opiskelemaan oikeustiedettä Columbian yliopistoon. Opintojaan hän rahoitti työllä urheilun piirissä ja näyttelijänä. Hän valmistui 1923 ja sai paikan asianajotoimistosta, mutta irtisanoutui kun sihteeri kieltäytyi hänen ihonvärinsä vuoksi kirjoittamaan hänen saneluaan. Myöhemmin Robeson opiskeli Lontoon yliopistossa.

Hän meni naimisiin Eslanda (Essie) Cardozo Gooden kanssa, ja he saivat yhden lapsen, Paul Robeson juniorin 1927.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robeson sai mainetta näyttelijänä ja hienon bassonsa ansiosta laulajana. Hän oli ensimmäinen, joka esitti vanhoja negrospirituaaleja konserttilavalla. Hän esiintyi teatterissa ensin Yhdysvalloissa, ja myöhemmin perhe muutti Britanniaan, missä hän esiintyi sekä näyttämöllä että elokuvassa. Hänen yhdestätoista elokuvastaan seitsemän on brittiläistä tuotantoa. Toisen maailmansodan puhjettua hän palasi Yhdysvaltoihin.

Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robeson otti poliittisesti kantaa ja tuki esimerkiksi Walesin kaivostyöläisiä. Hän myös puhui Neuvostoliiton ja erityisesti Josif Stalinin puolesta, mikä on herättänyt paljon kritiikkiä Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Hän toimi hyvin voimakkaasti rotuerottelua vastaan, mutta 1950-luvulla hänen esiintymisensä nostattivat väkivaltaisuuksia, joiden takana olivat oikeistolaiset voimat.

Robesonin levyt vedettiin markkinoilta, eikä elokuvia joissa hän näytteli, esitetty. Hän joutui myös FBI:n hampaisiin, ja epäamerikkalaista toimintaa tutkiva komitea kuulusteli häntä 1956 epäiltynä kommunistipuolueeseen kuulumisesta. Vuonna 1950 hänelle asetettiin matkustuskielto, eikä hän saanut passia ennen kuin 1958. Hän muutti Britanniaan ja kiersi runsaasti esiintymässä. Hän yritti itsemurhaa moskovalaisessa hotellihuoneessa. Hänen poikansa oli sitä mieltä, että syynä oli FBI, joka oli sekoittanut hallusinogeenia hänen juomaansa. 1963 hän palasi Yhdysvaltoihin, mutta huonon terveyden vuoksi hän ei juuri enää esiintynyt. Vuodesta 1978 alkaen hänen elokuviaan on jälleen esitetty.

Hänen muistelmansa Here I Stand ilmestyivät Britanniassa 1958.

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Paul Robeson Centennial Celebration, A Brief Biography