Paul Laband
Paul Laband (24. toukokuuta 1838 – 23. maaliskuuta 1918) oli saksalainen oikeustieteilijä, jonka tutkimusaloja olivat erityisesti yksityisoikeus, oikeushistoria ja myöhemmin julkisoikeus. Hän toimi professorina Königsbergissä vuodesta 1865 ja Strasbourgissa vuodesta 1872.[1] Laband oli Carl Friedrich von Gerberin ohella saksalaisen valtio-oikeuden myöhäisperustuslaillisen koulukunnan perustajaisä[2], ja hänen pääteoksensa on Das Staatsrecht des Deutschen Reichs, jonka esipuhetta on pidetty edustavana esimerkkinä käsitelainopin ohjelmajulistuksesta julkisoikeudessa.[3]
Labandin mukaan positiivisen oikeuden tieteellisen oikeusdogmatiikan tehtävänä oli konstruoida oikeusinstituutioita, palauttaa yksittäiset oikeuslauseet yleisemmiksi käsitteiksi ja toisaalta johtaa niistä seuraavat johtopäätökset.[3] Laband puolusti yksityisoikeuden käsitteiden käyttämistä valtio-oikeudessa. Hänen mukaansa kyseiset käsitteet eivät olleet olemukseltaan erityisesti yksityisoikeudellisia vaan yleisiä oikeuskäsitteitä. Koska yksityisoikeudellinen tutkimus oli saavuttanut muihin oikeudenaloihin nähden niin melkittävän etumatkan, opillinen ammentaminen tältä "kypsemmältä sisarelta" oli perusteltua. Tämän menetelmän arvostelijoita Laband syytti siitä, että he puolsivat usein luopumista valtio-oikeuden juridisesta tarkastelusta ja olivat taipuvaisia korvaamaan oikeuskäsitteet filosofisella tai poliittisella näkökulmalla.[4] Laban myös esitti ensimmäisen selväpiirteisen oikeuslähdeopillisen subsumptiomallin, jossa oikeuslähteet olivat lakeina yleisiä normeja, joita tuomarit ainoina oikeuslähteinä syllogisesti soveltavat.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tolonen, Hannu: Oikeuslähdeoppi. Vantaa: WSOY, 2003.
- Tuori, Kaarlo: Oikeusjärjestys ja oikeudelliset käytännöt. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2013.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
