Paul Eriksson (merenkulkuneuvos)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Paul Leander Eriksson (23. tammikuuta 1880 Vestanfjärd20. elokuuta 1970 Turku) oli suomalainen merikapteeni ja yritysjohtaja, joka sai merenkulkuneuvoksen arvonimen.[1]

Erikssonin isä oli laivuri Leander Eriksson ja puolisot 1901–1946 Aino Johanna Nikula ja vuodesta 1948 Anna Anita Branting. Eriksson lähti merille 13-vuotiaana ja suoritti Turussa aliperämiehen tutkinnon vuonna 1899 ja yliperämiehen tutkinnon vuonna 1900. Merikapteenin ja höyrylaivan päällikön tutkinnot hän suoritti vuonna 1903. Eriksson työskenteli useilla eri aluksilla ja osti vuonna 1910 Alexander G. Zachariassenin kanssa parkkilaivan, joka purjehti Australiaan ja Chileen. Hän toimi merenkulkualalla aina vuoteen 1931 asti, jolloin hän myi laivayhtiön osuutensa ja siirtyi maanviljelijäksi Vihtiin. Alalle hän palasi tullessaan Vaasan Laiva -yhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 1932, mitä tehtävää hän hoiti vuoteen 1953 asti. Eriksson sai merenkulkuneuvoksen arvonimen vuonna 1950.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Paul Eriksson Biografiasampo. Viitattu 23.5.2022.
  2. Dödsfall. Hufvudstadsbladet, 21.8.1970, nro 224, s. 9. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.5.2022.