Pakolliset varaukset
Pakolliset varaukset ovat yritysten ja muiden talousyksiköiden kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä tehtäviä ennenaikaisia kulukirjauksia arvioitavissa olevien, tulevaisuudessa todennäköisesti aiheutuvien menojen ja menetysten perusteella.[1][2] Pakollisena varauksena kirjatut kulut merkitään taseen vastattavissa pakollisten varausten erään, ennen vierasta pääomaa.[3] Pakollisena varauksena kirjataan menot ja menetykset, joiden täsmällistä määrää ja toteutumisajankohtaa ei tiedetä. Jos ne tiedetään, on kysymys normaalista kulukirjauksesta ja vastavienti tehdään vieraaseen pääomaan.[2]
Pakollisista varauksista on säädetty kirjanpitolain 5:14 §:ssä. Kirjanpitolain mukaan: "Tuloslaskelmassa on vähennettävä velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvat menot ja menetykset, jos:
- ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen
- niiden toteutumista on tilinpäätöstä laadittaessa pidettävä varmana tai todennäköisenä;
- niitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen; sekä
- ne perustuvat lakiin tai kirjanpitovelvollisen sitoumukseen sivullista kohtaan".[2]
Kirjanpitolaki edellyttää pakollisten varausten kirjaamista, jotta tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan talousyksikön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Pakollinen varaus puretaan menojen ja menetysten toteuduttua, kirjaamalla toteutuneet suoriteperusteiset menot pakollisten varausten tiliä vastaan.[1]
Pakolliset varaukset eritellään taseessa eläkevarauksiin, verovarauksiin ja muihin pakollisiin varauksiin.[3] Eläkevarauksilla tarkoitetaan työeläkejärjestelmän ulkopuolisia eläkevastuita. Muita pakollisia varauksia voivat olla esim. takausvastuut, tuotevastuut, ympäristövelvoitteista aiheutuvat vastuut, rakennusurakoiden takuu- ja lopputyövaraukset ja potilasvahinkovastuut terveydenhoidon yrityksissä ja kunnissa.[4]
Pakolliset ja ns. vapaaehtoiset varaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pakolliset varaukset eivät pääsääntöisesti ole yritysten verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja verotettavasta tuloksesta.[5][6]
Elinkeinoverolain varaussäännökset antavat verovelvolliselle mahdollisuuden tehdä ns. vapaaehtoisia varauksia, jotka ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Vapaaehtoiset varaukset ovat jaksottamisen pääsäännöstä poikkeavia tulosvaikutteisia kirjauksia.[5] Kirjanpitolain mukaan: "Tilinpäätöksessä saadaan tehdä investointi-, toiminta- tai muu sellainen verotusperusteinen varaus".[7] EVL:n mukaan vapaaehtoisia varauksia ovat mm. toimintavaraus, jälleenhankintavaraus ja luottotappiovaraus.[1][6] Vapaa-ehtoiset varaukset esitetään taseen vastattavissa ennen pakollisia varauksia kohdassa tilinpäätössiirtojen kertymä.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Tuija Junni: Varaukset tilinpäätöksessä Tuokko.fi. 10.8.2017. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ a b c Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336 ) § 5:14 Finlex.fi. Arkistoitu 10.5.2021. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ a b Kirjanpitoasetus (30.12.1997/1339 ) 1:6 § Finlex.fi. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta - Sivut 33-34 Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeet. 2016. Suomen kuntaliitto. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ a b Varaukset tilinpäätöksessä ja verotuksessa 2021 Bdo Suomi. Arkistoitu 10.5.2021. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ a b Ilkka Ojala: Varaukset verotuksessa Tilisanomat. 15.8.2006. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336 ) 5:15 § Finlex.fi. Arkistoitu 10.5.2021. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ Noora Pöykiö: Tilinpäätöksen tulkinta ja analysointi - Sivu 26 Opinnäytetyö - Liiketalouden tutkinto-ohjelma. Syksy 2017. Oulun ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.5.2021.